Sote-uudistus, maakuntien uusi rooli, digitaalisuuden ja teknologisten ratkaisujen vaikutus, palveluiden vaikuttavuus sekä valinnanvapauden näkyminen palveluiden käyttäjille. Muun muassa nämä teemat olivat tapetilla, kun soteväen vuotuinen kohtaaminen Terve-SOS -tapahtumassa keräsi ison joukon päättäjiä ja asiantuntijoita yhteen jakamaan ajatuksia.
Ulkona vallinneesta aurinkoisesta säästä huolimatta tunnelma Hämeenlinnan Verkatehtaalla oli keskittynyt. Luona osallistui kaksipäiväiseen tapahtumaan omalla standilla. Me paikallaolijat kävimme monia mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä keskusteluja soten päivänpolttavista puheenaiheista sekä uusien että vanhojen tuttavuuksien kanssa.
Sote-uudistuksen lisäksi kävijöitä puhututti erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tekemän työn vaikuttavuuden mittaaminen ja sen näkyväksi tekeminen. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että sote-alalla vaikuttavuuden mittaaminen on yleisesti vielä lapsenkengissä. Mittaamisen aloittaminen on iso peikko, erityisesti sosiaalipalveluiden osalta. Toiminnan mittaamista vaikeuttaa myös se, että ymmärrys käsitteen sisällöstä ei ole yhtenevä. Dataa on paljon, mutta se on hajallaan, dataan ei ole pääsyä ja sitä käsitellään eri toiminnoissa eri tavoin.
Mittareiden puuttuminen ei tietenkään kerro siitä, etteikö itse toiminta olisi vaikuttavaa. Mutta meillä ei ole varaa epävarmuuteen! Luonassa uskomme, että sote-palvelujen tuottajilla on vain voitettavaa siinä, että työn tuloksia tehdään näkyväksi.
”Vaikuttava ja tehokas yhteisten rahojen käyttö on meille yksi tapa tehdä vastuullista liiketoimintaa. Luonan tuottamien palveluiden avulla asiakkaamme saavuttavat noin 25 miljoonan euron laskennallisen vuosisäästön. Lisäksi palveluidemme avulla vahvistamme muun muassa kuntalaisten nopeaa hoitoon pääsyä ja sote-palveluiden saatavuutta.” Näin toteaa Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi blogissaan.
Luonassa olemmekin aktiviisesti kehittäneet toimintamme vaikuttavuuden ja sitä kautta myös vastuullisuuden mittaamista. Tämä siitä huolimatta, että datan puuttumisen vuoksi vaikuttavuuden mittaaminen ulottuu usein liiaksi meidän omaan toimintaan ja siten koko hoito- tai palveluketjun vaikuttavuus jää edelleen mittaamatta. Uskomme kuitenkin, että mittaaminen kehittyy ainoastaan mittaamisen aloittamisella. Kun teemme vaikuttavuuden näkyväksi omalta osuudeltamme hoito- ja palveluketjusta, niin samaan heräävät herkemmin myös muut toimijat. Tätä kautta muodostuu ehkä yhteisiä mittareita, tietoisuus tekemisen vaikuttavuudesta leviää organisaatioiden rajojen yli, hyvät käytänteet leviävät ja asiakkaiden palvelut kehittyvät.
Haluamme olla sote-alan edelläkävijä, myös palveluidemme vaikuttavuuden ja vastuullisuuden näkyväksi tekemisessä. Luonalla on oma vastuullisuusohjelma vuosille 2018–2020, jonka mukaan kehitämme toimintaamme ja tapaamme mitata vastuullisuutta ja vaikuttavuutta. Oman kehitystoimintamme lisäksi tutkimusyhtiö Nordic Health Group sekä KPMG ovat tutkineet palveluidemme vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tutkimuksissa todetaan esimerkiksi Tampereella toteutetun Kotitori-asiakasohjausmallin säästävän Tampereen kaupungilta laskennallisesti 8,8 miljoonaa euroa vuodessa.
Tässä vain hyppysellinen ajatuksiani Terve-SOS -tapahtuman avaamaan vaikuttavuuskeskusteluun. Me Luonassa uskomme, että kun ihminen on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, kaikki voittavat.
Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää toimintamme vaikuttavuudesta tai haluat laskea paljonko sairaanhoitopiirisi tai maakuntasi voisi säästää ulkoistamalla hoidon tarpeen arvioinnin, lue lisää täältä.
