Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen ja työllistäminen on hajallaan viiden eri ministeriön, kuntien, TE-keskusten ja Maahanmuuttoviraston kesken. Tällaiseen siiloutuneeseen tilaan on päädytty lähinnä siksi, että maahanmuuttajatilanne eskaloitui nopeasti viime syksynä. Jos kotouttaminen ja työllistäminen eivät suju nopeasti, vaarana on turvapaikanhakijoiden passivoituminen ja maan kaipaaman työvoiman menettäminen.
Luona Oy on kehittänyt erilaisia polkuja oleskeluluvan saaneiden aktivoimiseksi. Tärkein näistä poluista on työllistämispolku, mutta sen lisäksi on muun muassa opiskelupolku, koulutuspolku, yrittäjäpolku ja alaikäisten polku. Toimitusjohtaja Milja Saksi toivoo, että Luona olisi se toimija, joka kuljettaa oleskeluluvan saaneen ihmisen vastaanottokeskuksesta asunon kautta työelämään. Luonan malli on kuin yhden luukun periaate maahanmuuttajia varten.
Yhtiö käy parhaillaan pääkaupunkiseudun kuntien kanssa neuvotteluja pilotoidakseen mallia. Saksin toiveissa on, että pilotti lähtisi käyntiin vielä ennen kesälomia. Keskitetyllä hankkeella on kiire, koska tällä hetkellä oleskelulupapäätöksiä tehdään noin 600–700 viikossa ja tahdin odotetaan kovenevan.
Suurin paine oleskelunluvan saaneiden asuttamiseksi on pääkaupunkiseudulla. OKM:n turvapaikanhakijoille tekemän kyselyn perusteella suurin osa haluaa jäädä asumaan pääkaupunkiseudulle. Luona teki oman kyselynsä ja sai vastaavia tuloksia. —
Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredriksson on innostunut Luonan mallista, jossa yksi toimija, yritys tai järjestö, operoisi kaikkien keskellä. Toiminnan tämän hetkinen siiloutuminen johtuu hänen mukaansa pitkälti siitä, että on tapahtunut paljon ”kasautuneita katkoksia”. Eli maahanmuuttajien virta eskaloitu syksyllä niin nopeasti, että kaikkien mahdollisten toimijoiden oli vain reagoitava tilanteeseen. Fredrikssonin mukaan nyt tarvitaan johtamista yli rajojen.
Tänä vuonna noin 9 000 turvapaikanhakijaa saa oleskeluluvan Suomeen. Tätä lukua vastaan kuntapaikkoja on kuitenkin vain noin 2 500.
Jos oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ei saada mahdollisimman nopeasti omaan kotiin ja sitä kautta työelämään, heitä uhkaa passivoituminen. Samanlainen ilmiö on nähtävissä myös suomalaisten työttömien kohdalla. Passivoitumisen raja kulkee suurin piirtein ihmisen oltua toimettomana kuuden kuukauden ajan.
Hypo muistuttaa toukokuun asuntomarkkinakatsauksessaan, että turvapaikanhakijoiden odotetaan siirtyvän asuntomarkkinoille kesän aikana. Tämä tarkoittaa pääosin sitä, että asuntojen kysyntä kasvaa siellä, missä kysyntä on ollut tähänin asti vilkasta. Suurin osa turvapaikanhakijoista haluisi asua pääkaupunkiseudulla.
Lähde: Hoiva ja Terveys -teemaartikkeli 19/2016
Lue koko juttu pdf-muodossa Hoiva ja Terveys 19_2016
