Helsingin Sanomat on tänään 29.5.2016 julkaissut oikaisun (HS oikaisee kirjoitusta Luonasta) koskien 22.5.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Turvaton paikka esiintyneitä asiavirheitä koskien Luonaa ja sen toimintaa. Helsingin Sanomien otsikollisen oikaisun jälkeen julkisuuteen jää edelleen useita asiavirheitä tai väittämiä, jotka perustuvat nimettömien lähteiden antamiin lausuntoihin. Luona on osoittanut Helsingin Sanomien toimitukselle, että lähteillä on ollut vääriä tietoja. Näitä asiavirheitä toimitus ei ole halunnut oikaista.
Virheellisten tietojen julkaisu ei ole kenenkään etu.
Olemme vastaanottaneet useita kysymyksiä liittyen toimintaamme, joihin haluamme nyt vastata kootusti.
KYSYMYKSIÄ LUONAN TOIMINNASTA
Q: Luonassa on nollatoleranssi rasismille. Miten epäasialliseen käytökseen on puututtu?
A: Luona ei hyväksy rasismia missään muodossa. Epäammattimaisesti käyttäytyneiden henkilöiden määräaikaisia työsopimuksia ei ole jatkettu ja työsopimuksia on purettu koeajalla. Mikäli kyseessä on ollut Luonan alihankkijan työntekijä, ei henkilö ole enää jatkanut Luonan palveluiden piirissä.
Q: Miksi vastaanottokeskuksissa ei voi vierailla ilman isäntää? Onhan siellä henkilökunta.
A: Vastaanottokeskus on asukkaiden koti ja siten kotirauhan suojaama ei-julkinen tila. Haluamme taata kaikille asukkaillemme rauhan ja yksityisyyden. Tästä syystä keskuksen sisällä ei ole mahdollista vierailla, haastatella tai kuvata ilman Luonan lupaa. Kuvauskielto koskee myös vastaanottokeskuksen pihaa, joka on osa vastaanottokeskuksen asukkaiden kotirauhan suojaamaa tilaa. Vain hälytystehtävissä oleva viranomainen voi vierailla vastaanottokeskuksessa ilman isäntää. Asukas itse ei voi toimia isäntänä. Asukkaan kanssa voi sen sijaan sopia vierailun vastaanottokeskuksen ulkopuolelle.
Valitettavasti joudumme ottaamaan vierailuluvissa huomioon myös turvapaikanhakijatilanteeseen liittyvän kiristyneen ilmapiirin. Syksyn tapahtumat mm. Pariisissa ja tuhopolttoyritykset muihin keskuksiin Suomessa lisäsivät tarvetta turvallisuuden ylläpitämiselle vastaanottokeskuksissa.
Q: Kuka on Luonan pääluottamusmies?
A: Luonassa on työsuojeluorganisaatio, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamiehet jokaisesta vastaanottokeskuksesta ja työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö sekä HR:n edustaja. Luottamusmies on liiton jäsenten työpaikalla vaaleilla valitsema henkilö. Tällä hetkellä luottamusmiestä ei ole valittu.
Q: Johtaako salassapitovelvoite väärinkäyttöongelmien peittelyyn ja salailuun?
A: Sosiaali- ja terveydenhuollon alan toimijana Luonaa ja sen kaikkia työntekijöitä sitoo työsopimuksessa vaitiolovelvollisuus, joka on tavallista työlainsäädäntöä tiukempi. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että työntekijän ei tule keskustella Luonan asiakkaiden asioista muiden kuin sellaisten työntekijöiden kanssa, joille kyseiset tiedot ovat tarpeellisia ja oleellisia työtehtävien suorittamiseksi. Tällaisia tietoja ovat erityisesti asiakkaiden henkilökohtaiset tiedot, terveydentilaa koskevat tiedot ja taloudellista asemaa koskevat tiedot. Työntekijöiden vaitiolovelvollisuus koskee myös Luonan liikesalaisuuksia sekä taloudellisen tuloksen tai aseman kommentointia.
Painotamme, että henkilöstöä kannustetaan aina tuomaan mahdolliset epäkohdat ja epäillyt väärinkäytökset oman esimiehen tai Luonan johdon tietoon, jotta asiat voidaan korjata.
Q: Kuuluuko Luonan työntekijöiden vaitiolovelvollisuuteen myös palkka-asiat?
A: Jokainen Luonan työntekijä voi puhua palkastaan, jos niin itse haluaa. Syksyllä ensimmäistä vastaanottokeskusta avatessaan Luonalla on ollut käytössään eri työsopimuspohja kuin nyt. Tässä vanhassa sopimuksessa salassapidon todetaan koskevan erityisesti työntekijöiden henkilökohtaisia tietoja, palkkaa koskevia tietoja, vero- ja sosiaalimaksuja koskevia tietoja, erityissopimuksia tai työsuhteen päättämistä koskevia tietoja. Sopimuksessa on ollut tämä muotoilu siksi, että henkilöstöpalvelu-konsernissa toimihenkilöillä on ollut pääsy vuokrahenkilöstön palkkatietoihin. Sopimustekstin viittaus työntekijöiden palkkoihin, vaikkakin epäselvästi ilmaistu, ei siis koske työntekijän omaa palkkaa. Tälläinen työsopimus on tehty 36 työntekijälle vastaanottokeskustoiminnan alkaessa.
Kun edellämainittu epäselvä sopimusteksti on huomattu, on työsopimuspohjaa muutettu paremmin työnkuvaa vastaavaksi. Tällä hetkellä voimassaolevissa työsopimuksissa vaitiolovelvollisuus koskee erityisesti asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja, terveydentilaa koskevia tietoja ja taloudellista asemaa koskevia tietoja. Työntekijöiden vaitiolovelvollisuus koskee myös Luonan liikesalaisuuksia tai taloudellisen tuloksen tai aseman kommentointia.
Q: Miksi työntekijä irtisanottiin kun hän antoi palautetta ja raportoi viranomaisille? Onko tällainen laillista?
A: Teimme talvella lukuisia koeaikapurkuja sekä emme jatkaneet monia määräaikaisia työsuhteita. Luona ei ole irtisanonut ketään. Sosiaalialan työntekijöillä on lakisääteinen epäkohtien ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi kannustamme työntekijöitämme aina antamaan palautetta omista työtehtävistään tai mahdollisista Luonan toiminnassa havaitsemistaan epäkohdista, jotta asiat voidaan korjata.
Luona ei siis ole irtisanonut työntekijöitä palautteen antamisesta tai viranomaiselle raportoinnista.
Q: Miksi työntekijöillänne on nollasopimuksia?
A: Tällä hetkellä 29% työntekijöistämme on nollasopimus. Sopimuksemme ovat 0-115 tuntia/3 viikossa. Joissain tilanteissa nollasopimus on työntekijän oma toive, esimerkiksi opiskelujen ollessa vielä kesken. Juuri nyt haemme rekrytoinneissa kokoaikaisia ja vakituisia sote-alan ammattilaisia.
Q: On kerrottu, että jotkut ohjaajanne ovat saaneet vain 10 euron tuntipalkkaa. Mistä tämä johtuu?
A: Luona ei ole maksanut vastaanottokeskusten ohjaajille 10 euron palkkoja. Luona maksaa TES:in mukaisia palkkoja.
Q: Onko Luona maksanut turvapaikanhakijoille käyttörahaa esim. lääkkeisiin?
A: Reseptilääkkeet läpilaskutetaan Maahanmuuttovirastolta. Käsikauppalääkkeet asukkaan tulisi ostaa omalla vastaanottorahalla. Maahanmuuttoviraston ohjeistuksen mukaan vastaanottorahan on katettava myös vähäiset terveydenhuoltomenot eli esim. käsikauppalääkkeet.
Maahanmuuttoviraston uuden ohjeen mukaan asukas saada harkinnanvaraista vastaanottorahaa, jos lääkemenot käsikauppalääkkeiden osalta ylittävät kohtuullisen rajan. Luona maksaa vastaanottorahan asukkaille ja laskuttaa nämä summat Maahanmuuttovirastolta.
Koska tiedämme vastaanottorahan pienuuden, olemme pitäneet vastaanottokeskuksissa pientä käsikauppalääkevarastoa, josta terveydenhoitaja saa antaa lääkkeitä.
Q: Onko Luona asettanut rajoituksia turvapaikanhakijoiden lääkärikäynneille?
A: Luona ohjaa turvapaikanhakijoita lääkäriin Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukaisesti. Luonalla ei ole minkäänlaista omaa taloudellista kannustinta rajoittaa turvapaikanhakijoiden lääkärikäyntejä.
Luona läpilaskuttaa lääkäripalvelut Maahanmuuttovirastolta ilman minkäänlaista katetta. Yhteiskunnan etu on, että kaikissa asioissa ei asioida akuutisti lääkärin luona. Myöskään kantasuomalaisilla ei ole tällaista etua.
Q: Miten terveydenhoitoprosessi toimii vastaanottokeskuksissanne? Kuka tekee päätöksen hoidon tarpeesta?
A: Terveydenhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin. Iltaisin ja viikonloppuisin, kun terveydenhoitaja ei ole paikalla, ohjaajat ja vartijat ottavat yhteyttä sairaalapäivystykseen tai 24h terveysneuvontaan ja sieltä saatujen ohjeiden perusteella lähettävät asiakkaan sairaalaan tai jatkavat voinnin seuraamista vastaanottokeskuksessa.
Q: Maahanmuuttoviraston mukaaan Luona ei ole noudattanut sopimuksessa mainittuja henkilöstömitoitusohjeita. Onko Luonalla asianmukainen määrä henkilöstöä?
A: Kaikissa Luonan vastaanottokeskuksissa täyttyy Maahanmuuttoviraston suositukset vastaanottohenkilöstön mitoituksesta. Henkilöstömitoitukset on saatu kuntoon talven aikana.
Q: Teettääkö Luona palkatonta työtä turvapaikanhakijoilla?
A: Luona ei teetä vastikkeetonta työtä turvapaikanhakijoilla. Turvapaikanhakijoiden edellytetään osallistuvan vastaanottokeskuksissa lakisääteiseen työtoimintaan. Työtoimintaa ei voi täten kutsua palkattomaksi vapaaehtoisena tehtäväksi työtä.
Vastaanottokeskukset järjestävät erilaista opinto- ja työtoimintaa. Työtoiminta voi olla vastaanottokeskuksessa esimerkiksi siivousta, kunnostusta tai pihatöitä, kerhon tai harrastusryhmän ohjaamista. Opintotoiminta voi olla suomen tai ruotsin kielen opiskelua, suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja tapoihin tutustumista, tietotekniikan oppimista tms.
Q: Onko Luonan vastaanottokeskuksissa annettu vartijan tehtäviä kenelle tahansa?
A: Luona ei ole missään vaiheessa antanut suullisesti tai kirjallisesti vartijan oikeuksia kenellekään, jolle ne eivät kuulu tai nimennyt ketä tahansa työntekijöitä vartijoiksi. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista toteaa, että vartijalla tarkoitetaan sitä, joka vartioimisliikkeen palveluksessa suorittaa vartioimistehtäviä. Vartija on siis aina vartijan koulutuksen saanut henkilö, joka on voimankäyttöoikeuden haltija.
Luona on ostanut vartioimispalvelut vartioimisliikkeeltä alusta alkaen. Luonalla on oma vartioimisliikelupa ja helmikuusta 2016 olemme itse tuottaneet vartioimispalvelut. Vartijoiden oikeutus tehdä vartijan työtä on aina tarkastettu vartioimisliikkeen toimesta ennen työsopimuksen allekirjoittamista.
Osa turvallisuusalan ammattilaisista (järjestyksenvalvojakoulutuksen saaneet) tekivät vastaanottokeskuksessa töitä turvaohjaajana, koska alussa vartijoita ei ollut riittävästi saatavilla. Turvaohjaaja on Luonan itsensä kehittämä nimitys. Turvaohjaajilla ei ole oikeutta mm. käyttää voimakeinoja eikä tehtävään ei ole lain mukaista koulutusvaatimusta. Turvaohjaajat eivät ole vartijoita.
