Luona on toiminut vastaanottokeskusten operoijana vuodesta 2015, kun yhteiskuntamme kohtasi suuren pakolaiskriisin. Silloin Luona perusti hyvin nopealla tahdilla yhdeksän vastaanottokeskusta. Vastaanottokeskusten määrää Suomessa ja myös Luonalla vähennettiin tämän jälkeen, ja heinäkuussa 2021 Luona operoi yhtä vastaanottokeskusta Vantaalla, kun Espoon Nihtisillan vastaanottokeskus ajettiin suunnitellusti alas kesäkuun 2021 loppuun mennessä.
Yhteistyö Maahanmuuttoviraston kanssa on sujunut vuosien varrella hyvin, ja yhteistyötä on kehitetty jatkuvasti. Luonalle on kertynyt vuosien saatossa paljon osaamista vastaanottokeskusten operoijana, aina nopeasta VOK:ien pystytyksestä niiden operointiin jatkuvan kehittämisen periaatteella, mikä tuo merkittävää lisäarvoa asiakkaiden kohtaamiseen, sekä tekee toiminnasta entistä vaikuttavampaa myös kustannusten näkökulmasta.
Helmikuussa 2022 alkaneen Ukrainan sodan myötä Maahanmuuttovirasto pyysi vastaanottokeskustoimijoita, ja myös Luonaa, päivittämään valmiussuunnitelmansa Ukrainan sotaa pakenevien auttamiseksi. Valmiussuunnitelmissa varauduttiin olemassa olevien vastaanottokeskusten kapasiteetin nostoon sekä uusien pisteiden perustamiseen.
Toukokuun 2022 alkuun mennessä Suomeen on tullut jo yli 25 000 Ukrainan sotaa paennutta ihmistä, pääasiassa perheitä, naisia ja lapsia, ja Sisäministeriö on arvioinut, että Suomeen voi tulla jopa 40 000 – 80 000 pakolaista Ukrainasta.
Maahanmuuttoviraston ja Luonan välinen yhteistyö
Luona ja Maahanmuuttovirasto ovat sopineet puitesopimuksesta ja niin sanotuista kohdesopimuksista. Puitesopimuksessa sovitaan tarvittavien palveluiden laajuudesta, vastaanottotoiminnan sisällöstä, yhteistyön ohjausmallista ja kustannusten seurannasta. Lisäksi jokaisesta vastaanottokeskuksesta tehdään erillinen kohdesopimus.
Kohdesopimuksissa sovitaan muun muassa sopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisesta, vastaanoton järjestämisestä, vastaanottopalvelun sisällöstä, vastaanottokeskuksen henkilöstöstä, palvelun hinnoittelusta ja kustannusten korvaamisesta, ohjauksesta ja valvonnasta sekä tietosuojasta. Kohdesopimuksissa sovitaan vastaanottokapasiteetista, jonka Luona sitoutuu tuottamaan Maahanmuuttovirastolle. Kapasiteettia voidaan muuttaa sopimuskauden aikana vastaamaan todellista tarvetta.
Huhtikuussa 2022 Luonalla on vastaanottokeskukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, ja ne palvelevat kansainvälistä suojelua ja tilapäistä suojelua tarvitsevia ihmisiä sekä turvapaikanhakijoita. Espoon, Helsingin ja Vantaan vastaanottokeskuksissa toimii ns. laitosmuotoinen vastaanottokeskus, ja Espoossa ja Vantaalla palvellaan myös yksityismajoituksessa olevia asiakkaita. Helsingissä sijaitsee myös toinen vastaanottokeskus, joka keskittyy palvelemaan ainoastaan yksityismajoitusasiakkaita. Luonan laitosmuotoiset vastaanottokeskukset toimivat odotusajan keskuksina sekä ns. transit-keskuksina. Transit-keskuksissa Suomeen tulijat otetaan vastaan, kirjataan saapuneiksi, heidät majoitetaan ja sen jälkeen heidät pyritään siirtämään eteenpäin vakituisempaan asumiseen joidenkin päivien kuluttua saapumisesta.
Luona ja Maahanmuuttovirasto ovat sopineet kullekin vastaanottokeskukselle oman budjetin, joka pohjautuu kullekin vastaanottokeskukselle sovittuun asiakaskapasiteetin määrään. Asiakaskapasiteettia voidaan muuttaa sopimuskauden aikana vastaamaan sen hetkistä tarvetta. Luona on myös sitoutunut sopeuttamaan toimintaa ja kustannuksia alaspäin viipymättä esimerkiksi Maahanmuuttoviraston tarpeen muuttuessa äkillisesti.
Budjetti sisältää kaikki vastaanottotoimintaan kohdistuvat kulut, kuten henkilöstöstä, kiinteistöstä, turvallisuudesta, ruokahuollosta, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta aiheutuvat kulut sekä vastaanottorahan. Budjetti muuttuu asiakasmäärien mukaan ja antaa raamit toiminnan johtamiselle sekä suunnittelulle. Luonan vastuulla on varmistaa, että vastaanottotoiminnan kulut pysyvät sovittujen budjettien raameissa. Ukrainan kriisin myötä perustettujen vastaanottokeskusten kohdesopimukset ovat voimassa toistaiseksi, ja niissä on kuuden kuukauden irtisanomisaika.
Maahanmuuttovirasto maksaa Luonalle vastaanottotoiminnan toteutuneet kulut budjetin rajoissa. Budjetti laaditaan ja hyväksytetään etukäteen vuosittain Maahanmuuttovirastolla ja Luona raportoi budjetista ja toteumista Maahanmuuttovirastolle kuukausittain. Budjetti sisältää Luonalle maksettavan 5% marginaalin, eli korvauksen vastaanottokeskustyön operoinnista. Marginaalia laskettaessa ei huomioida vastaanottorahaa tai arvonlisäveroa. Mikäli Luona ylittää sille budjetoidut kulut, vähentää se Luonan saamaa 5 prosentin marginaalia. Siten taloudellinen riski ja vastuu toiminnan toteuttamisesta sovitun budjetin puitteissa on Luonalla. Mikäli toteutuneet kulut jäävät alle budjetin, Maahanmuuttovirasto maksaa ainoastaan toteutuneet kulut, ei budjetoidun summan mukaan.
Luona ja Maahanmuuttovirasto ovat sopineet, että mikäli syntyy sellaisia kuluja, joihin Luona ei voi vaikuttaa, eivät nämä vähennä Luonan saamaa marginaalia. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi kolmannen osapuolen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kulut tai viranomaisen päätökset henkilöstömitoituksen nostamisesta.
Budjettien suuruus vaihtelee vastaanottokeskuksen kapasiteetin ja mukaan. Luonan transit- ja yksityismajoituksessa olevia palvelevien vastaanottokeskusten keskimääräinen kustannus per vuorokausi per käytettävissä oleva asiakaskapasiteetti on noin 30 euroa.
Vuosien saatossa tehdyn toimintatapojen kehittämisen sekä kertyneen osaamisen myötä Luona on pystynyt myös entisestään parantamaan vastaanottokeskustoimintaa yhteistyössä Migrin kanssa. Mittaamme asiakastyytyväisyyttä vuosittain ja vuonna 2021 vastaanottokeskustemme asiakkaiden tyytyväisyys oli 4,12 (asteikolla 1-5) ja tilaaja-asiakastyytyväisyys 4,3.
Osana Maahanmuuttoviraston valmiussuunnittelua Luona päivittää myös Maahanmuuttoviraston pyynnöstä säännöllisesti omia valmiussuunnitelmiaan ja kartoittaa mahdollisia uusia vastaanottokeskusten sijoituskohteita, mikäli Suomessa syntyy tarve avata uusia pisteitä pakolaisvirran mahdollisesti kasvaessa.
