Valtion tekemät sopimukset ovat puhututtaneet julkisuudessa, kun Tutkihankintoja.fi -sivustolla julkaistiin tietoja valtion hankinnoista. Valtio on Maahanmuuttoviraston kautta Luonan suuri asiakas. Luona haluaa toimia mahdollisimman avoimesti, ja siksi osallistumme julkiseen keskusteluun kertomalla sopimustemme sisällöstä.
Luona ja Maahanmuuttovirasto aloittivat yhteistyön 15.9.2015. Yhteistyö aloitettiin poikkeuksellisessa tilanteessa 12 tunnin varoitusajalla, kun Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi yllättävän nopeasti. Yhteistyöhön liittyviä sopimuksia alettiin neuvotella välittömästi toiminnan alettua. Ensimmäiset sopimukset allekirjoitettiin jo 24.9.2015. Siihen saakka taloudellinen riski vastaanottokeskustoiminnasta oli Luonalla.
Luona ja Maahanmuuttovirasto ovat sopineet puitesopimuksesta ja niin sanotuista kohdesopimuksista. Puitesopimuksessa sovitaan tarvittavien palveluiden laajuudesta, vastaanottotoiminnan sisällöstä, ohjausryhmämallista ja kustannusten seurannasta. Lisäksi jokaisesta vastaanottokeskuksesta sovittiin erillinen kohdesopimus. Kohdesopimuksissa sovitaan muun muassa sopimuksen voimassaolosta, vastaanoton järjestämisestä, vastaanottopalvelun sisällöstä, vastaanottokeskuksen henkilöstöstä, palvelun hinnoittelusta ja kustannusten korvaamisesta, laskutuksesta ja maksuehdoista, ohjauksesta ja valvonnasta, sopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta sekä salassapitovelvollisuudesta ja tietosuojasta.
Kohdesopimuksissa sovitaan kulloisestakin vastaanottokapasiteetista, jonka Luona sitoutuu tuottamaan Maahanmuuttovirastolle. Perustamishetkellä sovittiin, että Maahanmuuttovirasto maksaa Luonalle sovitun kapasiteetin mukaan. Hinnoittelumalliksi sovittiin vuorokausikohtainen korvaus yhtä kapasiteettia eli vastaanottopaikkaa kohden. Luonan vastaanottokeskukset sijaitsivat Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Hyvinkäällä. Sopimuksissa sovittu korvaus laitospohjaisessa vastaanottopalvelussa oli keskimäärin 50 euroa vastaanottokapasiteettia kohden vuorokaudessa. Hinta ei sisältänyt tiettyjä kolmansilta osapuolilta hankittavia tai muita läpilaskutettavia eriä.
Vuoden 2016 aikana olemassa olevien laitospohjaisia vastaanottopalveluja laajennettiin myös asuntopohjaisella vastaanottopalvelulla ja vuonna 2017 yksityismajoituksella. Asuntopohjaisen vastaanottopalvelun vuorokausihinnaksi sovittiin 40 euroa asukasta kohden. Yksityismajoituksen osalta vuorokausihinnaksi sovittiin 4 euroa asukasta kohden. Hinta ei sisältänyt tiettyjä kolmansilta osapuolilta hankittavia tai muita läpilaskutettavia eriä. Palvelun sisältö sinällään pysyi samana.
Maahanmuuttoviraston tarve vastaanottokeskuskapasiteetille alkoi vuoden 2016 aikana laskea, kun turvapaikanhakijoiden määrä laski. Yhdeksästä Luonan vastaanottokeskuksesta viisi ajettiin alas vuosien 2016 ja 2017 aikana. Ilmailutien vastaanottokeskuksen toiminnan Luona lopetti itse vuoden 2015 lopussa. Vuonna 2017 Luona ja Maahanmuuttovirasto sopivat uudesta hinnoittelumallista muuttuneiden olosuhteiden johdosta.
Lokakuussa 2017 Luonan vastaanottopalvelun piirissä on yhteensä noin 2 000 turvapaikanhakijaa. Heistä 600–700 henkilöä on yksityismajoittujia, ja loput asuvat Luonan kahdessa Espoossa olevassa ja yhdessä Vantaalla sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa. Siikajärven vastaanottokeskus on perhekeskus ja Nihtisillan sekä Robert Huberin tien vastaanottokeskukset ovat tarkoitettu aikuisille turvapaikanhakijoille.
Luona ja Maahanmuuttovirasto ovat sopineet kullekin vastaanottokeskukselle oman budjetin. Budjetti sisältää kaikki vastaanottotoimintaan kohdistuvat kulut. Budjetti muuttuu asukasmäärien muuttuessa ja antaa raamit toiminnan johtamiselle sekä suunnittelulle. Luonan vastuulla on varmistaa, että vastaanottotoiminnan kulut pysyvät sovittujen budjettien raameissa.
Maahanmuuttovirasto maksaa Luonalle vastaanottotoiminnan toteutuneet kulut budjetin rajoissa. Toteutuneita kuluja Luona raportoi Maahanmuuttovirastolle kuukausittain. Toteutuneiden kulujen päälle Luona laskuttaa Maahanmuuttovirastolta 5 prosentin marginaalin. Marginaalia laskettaessa ei huomioida vastaanottorahaa tai arvonlisäveroa. Mikäli Luona ylittää sille budjetoidut kulut, vähentää se Luonan saamaa 5 prosentin marginaalia. Siten taloudellinen riski ja vastuu toiminnan toteuttamisesta sovitun budjetin puitteissa on Luonalla. Luona ja Maahanmuuttovirasto ovat kuitenkin sopineet, että mikäli syntyy sellaisia kuluja, joihin Luona ei voi vaikuttaa, eivät nämä vähennä Luonan saamaa marginaalia. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi kolmannen osapuolen terveydenhuoltokulut tai viranomaisen päätökset henkilöstömitoituksen nostamisesta.
Vuonna 2015 Suomeen perustettiin yli 200 vastaanottokeskusta. Pelkästään syyskuussa viikolla 39 hakijoita oli noin 4 000, ja majoituskapasiteetti oli muodostua pullonkaulaksi. Kolme Luonan ensimmäistä vastaanottokeskusta olivatkin vuokrakiinteistöjä, joita oli käyttänyt samaan Barona-konserniin kuulunut Forenom. Sopivien kiinteistöjen vuokrahinnat nousivat kuitenkin nopeasti, ja sen vuoksi Barona-konserni etsi sopivia kiinteistöjä ostettavaksi. Tuossa tilanteessa vastaanottokeskustoimintaa varten investointiin kolmeen kiinteistöön: Siikajärvi, Robert Huberin tie ja Nihtisilta.
Johtuen Baronan tekemistä mittavista kiinteistöinvestoinneista, sitoutui Maahanmuuttovirasto pidempiaikaisiin vuokrasopimuksiin näiden kiinteistöjen osalta. Maahanmuuttovirasto on sitoutunut vuokraamaan kyseessä olevat kiinteistöt käyttöönsä vuoteen 2020 asti. Maahanmuuttovirasto voi tuottaa vastaanottopalvelua tai muuta toimintaa näissä kiinteistöissä Luonan tai toisen valitsemansa palveluntuottajan kanssa.
Yhteisissä sopimuksissa oleva irtisanomisaika Luonan tuottamalle vastaanottopalvelulle on sekä Maahanmuuttoviraston että Luonan puolelta kuusi kuukautta.
