Helsingin Sanomissa 23.5. julkaistun kirjoituksen johdosta, meiltä on kysytty useassa viestintäkanavassa vastauksia toiminnastamme esille nostettuihin teemoihin. Haluamme nyt kootusti vastata Helsingin Sanomien kirjoituksessa esitettyihin asioihin.
Syksyn 2015 tilanne oli Suomelle ja koko Euroopalle ennenkokematon. Muutamien viikkojen aikana Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin aiempina vuosina oli tullut vuodessa. Alkoi valtava humanitaarinen operaatio, jossa kaikki – viranomaiskoneisto, järjestöt, seurakunnat, yksityiset yritykset ja suuri määrä vapaaehtoisia – tekivät kaikkensa. Kaikki kynnelle kykenevät kutsuttiin mukaan.
Toimijoiden yhteinen missio oli, että kansainvälistä suojelua Suomesta hakevat ihmiset saavat sen, mitä akuutisti tarvitsevat. Katon pään päälle, nukkumapaikan ja ruokaa. Aina se ei ollut helppoa. Alkuvaiheessa oli tilanteita, jolloin Torniosta lähetettiin bussilasteittain ihmisiä ilman osoitetta. Saimme puhelun keskellä yötä, että yhden bussin sijasta onkin tulossa kaksi bussia majoitettavia.
Luona perusti kahdeksan vastaanottokeskusta 30 päivän aikana ja majoitti 3.000 turvapaikanhakijaa 60 päivän aikana. Viime vuonna Suomeen perustettiin kaikkiaan 184 uutta vastaanottokeskusta. Ongelmista vastaanottokeskuksissa ja turvallisuustilanteesta kaduilla raportointiin laajalti mediassa jo viime syksyn aikana.
Syksyn poikkeuksellisessa kriisivaiheessa teimme monia virheitä. Havaitsimme puutteita muun muassa terveydenhuollon henkilöstön saatavuudessa sekä saimme palautetta epäasiallisesta käyttäytymisestä vastaanottokeskuksissa. Teimme myös virheitä toiminnan organisoinnissa ja rekrytoinneissa. Olemme tästä pahoillamme ja selvitämme parhaillaan Helsingin Sanomien jutussa esitettyjä väitteitä.
On tärkeää, että lehdistönvapaudestaan kiitetyssä Suomessa voidaan julkaista kriittisiä lehtijuttuja, koskivat väärinkäytösepäilykset sitten ketä tahansa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden lähtömaissa näin ei aina ole. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää muistaa, etteivät virheelliset tiedot ole kenenkään etu. Siksi haluamme korjata Helsingin Sanomien kirjoituksissa esitettyjä asiavirheitä.
Keskeiset virheelliset väittämät Helsingin Sanomien jutussa liittyivät terveydenhuoltoon, Luonan liiketoimintaan turvapaikkatilanteen nojalla, työntekijöiden ammattitaitoon sekä turvallisuuteen ja vartijoihin.
Alun perin 22.4. Helsingin Sanomien kirjoituksessa väitettiin Luonan rajoittaneen lääkäriin pääsyä määrällisesti. Luonalla ei ole rajoitteita lääkäriin lähettämisen määrässä. Hoidon tasoa määrittelevät Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta eli niin sanottu vastaanottolaki sekä Terveydenhuoltolaki. Terveydenhoitaja arvioi lääkärille lähettämisen välttämättömän hoidon kriteerin pohjalta. Lapsen kohdalla arvio tehdään samoin perustein kuin suomalaisen. Tästä Maahanmuuttovirasto on antanut ohjeistuksen ja toimimme sen mukaisesti.
Jutussa väitettiin myös, että Luonalla olisi taloudelliset kannustimet vähentää lääkärikäyntejä. Tämä ei pidä paikkaansa. Luona läpilaskuttaa lääkäripalvelut Maahanmuuttovirastolta ilman minkäänlaista katetta. Lääkärikeskus Aava on Maahanmuuttoviraston valitsema sopimuskumppani. Nämä seikat olivat myös jutun kirjoittaneen toimittajan tiedossa hyvissä ajoin ennen jutun julkaisua.
Jutussa väitettiin, ettei Luonalla ole kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä ei pidä paikkaansa. Luona on tuottanut kriisimajoitusta ja tuettua asumista, jotka ovat sosiaalipalveluja. Luonan avainhenkilöillä on sosiaali- ja terveysalan soveltuvaa koulutusta ja pitkäaikaista kokemusta. Luona on entiseltä nimeltään Barona Hoiva ja Nurse Services, jossa tuotettiin muun muassa kotihoidon palveluita, ja joka on aikanaan ostettu yrityskaupalla Mainio Vire –nimiseltä yhtiöltä.
Uhkailua ja painostusta vastaanottokeskuksiin on tullut monesta suunnasta vastaanottokeskusten lähinaapureiden vastutuksesta aina nimettömiin tappouhkauksiin. Rasistisen mielenilmauksien voimakkuus on järkyttänyt toiminnassa mukana olevia. Luonassa on nollatoleranssi epäasiallista ja rasistista käytöstä kohtaan. Valitettavasti kohtasimme rasistista käytöstä myös keskusten sisällä, johon pyrimme puuttumaan välittömästi.
Jutussa väitettiin, että Luonalla vartijoina olisi toiminut kuka vaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Luona on ostanut vartioimispalvelut vartioimisliikkeeltä vastaanottokeskustoiminnan alusta alkaen. Vartijoiden oikeutus tehdä vartijan työtä on aina tarkastettu vartioimisliikkeen toimesta ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Nykyisin Luonalla on oma vartioimisliikelupa ja helmikuusta 2016 olemme itse tuottaneet vartioimispalvelut.
Jutussa väitettiin, että Luonan vartijat käyttävät tarpeettomasti voimakeinoja. Vartijoiden voimankäyttöoikeus sekä käsirautojen käyttö perustuu lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista. Kaikki kiinniotetut henkilöt luovutetaan poliisille. Poliisi valvoo yksityistä turvallisuusalaa ja samalla arvioi yksittäisten vartijoiden toimivaltansa perusteella tekemiä toimenpiteitä.
Syksyn tapahtumat muun muassa Pariisissa, tuhopolttoyritykset muihin keskuksiin Suomessa, sekä asukkaiden keskinäiset nahistelut, lisäsivät painetta turvallisuuden ylläpitämiselle vastaanottokeskuksissa. Jokaisella vartijalla on tärkeä tehtävä tässä kokonaisuudessa. On totta, että muutamalla alihankkijan toimittamalla vartijalla tämä tilanne ja paine kasvoi ilmeisesti niin suureksi, että he käyttäytyivät epäsopivasti sekä asukkaita että Luonan työntekijöitä kohtaan. Epäsopivan käytöksen ilmetessä otimme alihankkijaan yhteyttä ja pyysimme heiltä välittömiä toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi.
Asukkaiden sisäisissä nahisteluissa ja väkivallanteoissa ovat vartijat joutuneet käyttämään voimakeinoja sekä käsirautoja. Käsirautoja käytetään tapauskohtaisesti ja harkintaan perustuen, ja niitä käyttämällä on turvattu keskusten työntekijöiden ja asiakkaan oma turvallisuus.
Jutussa myös väitettiin, että Luonan vartijat toimivat lain vastaisesti. Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta antaa vastaanottokeskuksen johtajalle tai hänen määräämällensä sosiaalityötä tekevä henkilölle mahdollisuuden perustellusta syystä tehdä etsinnän asukkaan huoneeseen vaarallisen esineen tai aineen löytämiseksi ja poisottamiseksi. Koska edellä mainittu toimenpide on suoritettava turvallisesti ja inhimillisesti, ovat vartijat avustaneet vastaanottokeskuksen henkilökuntaa toimenpiteiden turvaamisessa. Vartijat eivät voi tehdä itsenäisesti päätöksiä etsinnöistä tai haltuunotoista vaan Luonassa lopullisen päätöksen viimekädessä tekee aina keskuksen johtaja.
Kuten Maahanmuuttovirastokin tänään Twitterissä totesi, ”Talven ongelmat ovat olleet tiedossa, ne on otettu vakavasti ja niitä on ratkaistu yhdessä.”. On tärkeää että toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi on tehty ja tehdään edelleen, jos epäkohtia ilmenee. Syksyn ja talven aikana kaikki alan toimijat aina Suomen ylintä valtionjohtoa myöten ovat oppineet tilanteesta ja ovat nyt paremmin valmistautuneita yllättäviinkin tilanteisiin. Luonan työ vastaanottokeskuksissa jatkuu ja pyrimme kehittämään toimintaamme jatkuvasti.
Väärät tiedot eivät edistä turvapaikanhakijoiden tilannetta. Sen takia olemme pyytäneet Helsingin Sanomia korjaamaan kirjoituksissaan esittämänsä virheet. Työntekijämme tekevät tärkeää työtä ja on heidänkin oikeusturvan sekä työmotivaation kannalta tärkeää, että asioista puhutaan kuten ne todellisuudessa ovat. Valitettavasti maailmanpoliittinen tilanne ei osoita rauhoittumisen merkkejä. Tänäkin päivänä moni perhe tekee päätöksen ja lähtee pakoon kotiseutunsa väkivaltaa ja hengenvaaraa. Tämän kaiken keskustelun keskellä tätä faktaa ei saa unohtaa.
Lisätietoja:
Milja Saksi, toimitusjohtaja, Luona Oy
milja.saksi at luona.fi
p. 040 5688 111
