Jyväskylässä päivystyskäynnit vähenivät 7 prosenttia päivystyspuhelinpalvelun ulkoistuksen jälkeen vuosien 2014-2016 aikana. Kyse on noin 700 000 euron vuosittaisesta säästöstä, käy ilmi Nordic Healthcare Groupin toteuttamasta raportista, jossa selvitettiin Luona arviointi -palvelun kustannustehokkuutta.
Kun KSSHP tuotti itse vuonna 2013 päivystysnumeropalvelun, jyväskyläläisten päivystyskäyntien määrä oli 430 per 1 000 asukasta. Kun palvelu vaihdettiin Luona Oy:n toteuttamaan puhelinpalveluun, väheni käyntien määrä seitsemällä prosentilla. Päivystyskäyntien vähenemistä ei toki voi selittää pelkällä hoidon tarpeen arvioinnin järjestämisellä, sillä päivystyksen käyttöön vaikuttaa useita tekijöitä.
Muutos tarkoittaa kuitenkin, että vuositasolla päivystyskäyntejä on noin 4 000 vähemmän. Säästöt ovat arviolta noin 400 000 euroa vuositasolla, kun keskimääräiseksi kevyen päivystyskäynnin hinnaksi on arvioitu 100 euroa. Luonan palvelun kolmen toimintavuoden aikana Jyväskylässä ja Oulussa keskuskaupunkilaisten päivystyskäyntien määrä vähentyi vertailujoukossa eniten.
Keski-Suomessa päivystyskäynnit vähentyivät 5 prosentilla vuosina 2014-2016. Markkinointikampanjan myötä päivystysnumeroon tulleiden puheluiden määrä kasvoi 48 prosenttia. Päivystysnumeron ulkoistus tuotti raportin mukaan Keski-Suomessa noin 50 prosenttia pienemmät suorat kustannukset (n. 330 000 e/vuosi) kuin KSSHP:n itse tuottama palvelu puhelumäärien kasvusta huolimatta.
Raportin perusteella ulkoistetun päivystysnumeron vastausaika on pysynyt tasaisesti alle kahdessa minuutissa puhelujen määrän kasvusta huolimatta. Esimerkiksi Keski-Suomessa ulkoistetun päivystysnumeron vastausprosentti on ollut neljän vuoden ajan 85-88 prosenttia, mikä on noin 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin KSSHP:n tuottamalla palvelulla.
Koulutettu ja motivoitunut henkilöstö tärkeä osa kustannustehokkuutta
Luona Oy:n toimitusjohtaja Milja Saksi kertoo Hoivalle ja Terveydelle, että palvelua voidaan kehittää entisestään lisäämällä sähköisten kanavien osuutta asioinnissa. Lisäksi tällä hetkellä yhtiössä ollaan ottamassa käyttöön tekoälyä hoitajien työn tueksi.
– Tekoäly ei kuitenkaan vielä korvaa ihmistä. Edelleen kun ihmisellä on akuutti tilanne, vaikka pieni lapsi on kaatunut portaissa, niin hän haluaa keskustella toisen ihmisen kanssa ja kuulla terveydenhuollon ammattilaiselta, mitä nyt tulisi tehdä, toimitusjohtaja muistuttaa.
Saksin mukaan yksi olennaisimmista tekijöistä kustannustehokkuudessa onkin erittäin kokenut, etätyöhön motivoinut ja tehokas hoitohenkilöstö. Normaalisti päivystyksessä tehdään puhelintyötä oman työn ohella, kun ulkoistetussa palvelussa hoitajat voivat keskittyä ainoastaan puhelintyöhön.
– Kustannustehokkuutta syntyy myös siitä, että palvelemme useita päivystysyksikköjä. Palveluidemme piirissä on 2,2 miljoonaa ihmistä tällä hetkellä. Meidän puhelinvolyymi on siten merkittävästi suurempi kuin yksittäisellä päivystyksellä, Saksi tiivistää.
Päivystyksen arvioinnin ulkoistus, ja raportissa käsitelty toimintamalli, on herättänyt Saksin mukaan kiinnostusta etenkin työterveyden palveluntuottajien, vakuutusyhtiöiden ja tulevien maakuntien keskuudessa. Raporttia ei ole vielä julkisesti luettavissa.
Juttu julkaistu 6.2.2018 Hoiva & Terveys -verkkolehdessä.
