Suomessa käydään vilkasta keskustelua kotouttamisesta, sen merkityksestä ja tavoista ja miten sitä tulisi parhaiten järjestää. Ei voi myöskään välttyä keskustelulta, jossa rakenteelliset ja rahoitukselliset esteet estävät meitä toimimasta ja ajattelemasta yhteisten etujemme mukaisesti.
Ajattelen, että meidän tulee rakentaa yhteiskuntaa, jossa maahanmuuttajat eivät pelkästään selviydy, vaan myös menestyvät. Tämä vahvistaa ja turvaa osaltaan hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuutta.
Emme kuitenkaan saa luoda tilannetta, jossa syntyy vastakkainasettelua siitä, että ihmiset kokevat taistelevansa samoista perustarpeista.
Kun yksilön toimintakykyä edistetään, maahanmuuttaja kotoutuu. Kun vuorovaikutusta edistetään, kotoutuu koko yhteiskunta. Onko tällöin kestävää ajatella, että vain maahanmuuttajan tulee kotoutua? Jotta uusi yhteiskuntamme on huomisen menestyjä, vaaditaan yhdessä tekemistä ja asioiden ymmärtämistä kokonaisuutena.
Suomalaisen yhteiskunnan nykyrakenteen haaste on mielestäni se, että asioita tehdään ja rahoitetaan erillisinä, ei kokonaisuuksina. On paljon eri kokoisia hankkeita ja kokeiluja, jotka eivät keskustele keskenään. Vaarana on, että tulokset voivat tällöin jäädä varsin pieniksi.
Mitä voisimme tehdä toisin?
Vastaanottokeskusten arjen toiminnassa mukana olleena mieleeni on monesti tullut ajatus: miksi emme aloita kotouttamista jo vastaanottokeskusvaiheessa vahvemmin, pohtimatta alussa, millaisen päätöksen turvapaikan hakija lopulta saa? Turvapaikanhakijan toimintakyvyn edistäminen on ihmisarvokysymys, joka parhaimmillaan kantaa häntä tulevaisuudessa, oli edessä sitten muutto Suomeen tai kielteinen päätös.
Toisen merkittävän haasteen kohtaamme, kun turvapaikanhakija saa myönteisen oleskelulupapäätöksen. Asunnon löytymisen tai työn saannin viivästyminen jopa kuukausilla on liian pitkä aika, kun toiveikas näkökulma päätöksen myötä on syntynyt. Vastaanottokeskusten henkilökunta tekee parhaansa asunnon etsimisessä ja kuntaan siirtymisessä, mutta riittääkö se yksilön kannalta? On ymmärrettävää, että oleskeluluvan saanut pakolainen haluaa mahdollisimman pian pois vastaanottokeskuksesta ja on valmis hankkimaan asunnon sieltä, mistä sitä tarjotaan. Markkinoille on tullut myös epärehellisiä asunnontarjoajia, mikä voi pahimmillaan johtaa maahanmuuttajan elämän velka- ja kiristyskierteeseen.
Tarvittaisiinko uudenlaista toimintamallia, jossa oleskeluluvan saaneiden asumis- ja työllistymisvalmiuksia voitaisiin vahvistaa? Samalla olisi mahdollisuus verkostoitua eri toimijoiden kesken ja tarjota intensiivistä tukea, joka olisi tavoitteellista, motivoivaa ja palkitsevaa, kotoutumiseen tähtäävää.
Kevään ja kesän aikana olemme käyneet pääkaupunkiseudun kuntien ja eri ministeriöiden kanssa avointa ja rohkaisevaa keskustelua kotouttamisen haasteista. Kaikilla on ollut yhteinen näkemys siitä, että tarvitsemme uusia, innovatiivisia tapoja toteuttaa kotouttamista. Tämä tarkoittaa myös uudenlaista mallia rahoituksen osalta.
Mielestäni nyt, jos koskaan, tarvitsemme ennakkoluulotonta yhteistyötä valtion, kuntien, yritysten, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten kesken. Palveluiden tuominen asiakkaan ympärille tuo varmasti tehokkuutta, varmistaen oikeanlaisen yksilöidyn tuen ja ohjauksen tarvittavien palveluiden pariin.
Me Luonassa olemme nostaneet työllistymisen ja oman asunnon ohella keskiöön myös asumisen ja työssä pysymisen tukemisen. Kun suomenkielen opiskelu yhdistetään uudella tavalla osaksi työelämää, uskomme kokonaisuudella luotavan parhaat edellytykset siihen, että maahanmuuttajat eivät vain selviydy, vaan myös menestyvät.
Mitä nopeammin toimimme ja löydämme yhdessä ratkaisuja kaksisuuntaiseen kotouttamiseen, sitä paremmin turvaamme hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden. Nyt tarvitaan tekoja, ei puheita. Me olemme valmiita haasteeseen – oletko sinä valmis ottamaan haasteen vastaan?
Kirjoittaja: Mika Tolppola, kehitysjohtaja, Luona Oy, on aiemmin toiminut toimitusjohtajana Diakonissalaitoksen sosiaalisen- ja yhteiskunnallisen yrityksessä, jossa tuotettiin palveluita pitkäaikaistyöttömille.
Anna kirjoittajalle palautetta Twitterissä @tolppola_mika tai spostilla mika.tolppola at luona.fi
