Työterveyshuollolta odotetaan paljon. Sitä tarjotaan jo noin 96 prosentille työssäkäyvistä suomalaisista, ja sen tavoite on edistää työssä jaksamista – siis pitää ihmiset hyvinvoivina ja työkuntoisina. Useimmissa tapauksissa työterveyshuolto myös tarjoaa nopean pääsyn hoitoon silloin kun terveys on uhattuna. Millainen on onnistunut hoidontarpeen arviointi työterveyshuollossa, ja kuinka toiminnan vaikuttavuutta kannattasi mitata?
Kuten monissa sosiaali- ja terveysalan palveluissa, suuri osa väestöstä pärjää hyvin omillaan ja käyttää palvelua harvoin. Työterveyshuoltoon ollaan yhteydessä lähinnä akuuttien tulehdustautien tai lievien tuki- ja liikuntaelinoireiden yhteydessä. Huomio työterveyshuollossa on etenkin viime vuosina kohdistunut siihen pieneen joukkoon ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon palveluja. Heillä on suuri riski joutua työkyvyttömiksi. Heidän auttamisessaan on oleellista tunnistaa heti hoitoketjun alussa, mitä he tarvitsevat.
Jos ensimmäisen työterveyshuollon kohtaamisen jälkeen ihminen kokee, ettei tule kuulluksi, voi käydä niin, ettei tarvittava hoitoketju koskaan synny asian ratkaisemiseksi.
Entä onko henkilö, joka ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon asiakas vai potilas? Mielestäni molempia – ja siksi hoidon tarpeen arviointia tehdessä hän tarvitsee sekä kohtaamisen potilaana että myös kokonaisvaltaisen asiakaskokemuksen.
Kun henkilöllä on mieltä askarruttava terveysongelma ja hän soittaa puhelinpalveluun, hän lähestyy asiaa usein asiakasnäkökulmasta. Otan esimerkkinä selkäkivusta kärsivän ihmisen. Asiakkaana hän haluaa mahdollisimman erikoistuneen palvelun, siis vaikkapa selän sairauksiin erikoistuneen ortopedin vastaanotolle. Hoidon tarpeen arvioinnin puhelussa hän toivoo suoraan lähetettä kyseiselle erikoislääkärille ja kokee pompotteluna, jos häntä pyydetään ensin menemään työterveyslääkärin vastaanotolle.
Tässä yhteydessä hoidon tarpeen arvioinnin ammattimaisuutta onkin kartoittaa asiaa laajemmin esimerkiksi työn ja vapaa-ajan kuormittavien seikkojen näkökulmasta tai ergonomian ja muun terveydentilan suhteen. Lopputuloksena henkilö ohjataan työterveyshuollon moniammatilliselle tiimille, jossa työfysioterapeutti ratkoo työpaikan ergonomisia haasteita, työterveyslääkäri tekee kokonaisvaltaisen arvion jäljellä olevasta työkyvystä ja tukena oleva työterveyshoitaja ohjaa omahoitoa kuten painonhallintaa, riittävää lepoa ja unta sekä mahdollisia mielialaan vaikuttavia tekijöitä.
Asiakas-potilas tässä voi tällaisessa tilanteessa toimia itse aktiivisesti, mutta lisäksi saada sitä empatiaa, jota hän on tullut hakemaan. Kuntoutuminen lähtee käyntiin välittömästi. Jos taas ihminen olisi ohjattu vaikkapa ortopedin vastaanotolle, olisi hän mahdollisesti vasta jonottamassa ensimmäistä lääkärikäyntiään.
Hoidon jatkuvuutta ajatellen osaavalla hoidon tarpeen arvioinnilla on ratkaiseva merkitys. Työterveyshuollon erikoislääkäri Anita Riipinen kirjoitti äskettäin Helsingin Sanomissa perustellun artikkelin, jossa hän väitti, että moni masentunut hyötyisi työskentelystä. (HS 22.3.2018) Riipinen kuvaili, kuinka työterveystiimi voi asiakkaan masentuessa saada hänet pysymään mukana työelämässä ja siten nopeuttaa paranemista ja kuntoutumista.
Kuten tiedämme, kaikissa sairauksissa on parempia ja huonompia jaksoja. Kun masennus on syventymässä, osaava hoidon tarpeen arvioija osaa ottaa asian haltuun puhelinkeskustelussa laukaisten tilanteen, jolloin ihminen jaksaa odottaa hetken pääsyä tutulle nimetylle työterveystiimin ammattilaiselle.
En halua myöskään unohtaa sitä enemmistöä, joka vain jokunen kerta vuodessa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon akuutin terveysongelman vuoksi. Heille annetut Käypä hoito -suosituksiin perustuvat asianmukaiset omahoito-ohjeet nopeuttavat paranemista. Tieto siitä, että ammattilainen on arvioinut sen, onko tarpeen lähteä hakemaan lääkärin apua, on kullan arvoista ja lievittää huolta. Työnantajalle tällainen toiminta myös säästää silkkaa rahaa, kun puhelinpalvelussa voidaan jo sopia työstä poisjääminen pariksi päiväksi ilman todistuslapun hakemista lääkäriltä.
Nykyisin halutaan mitata terveydenhuollon laatua erilaisilla asiakastyytyväisyyskyselyillä. Valitettavan usein mittaus tapahtuu vain yhdessä osassa ketjua, esimerkiksi yksittäisen lääkärin kohtaamisen jälkeen. Mittaamalla asiakastyytyväisyyttä koko hoitoketjun ajalta, aivan ensimmäisestä yhteydenotosta siihen saakka, kunnes potilas on saanut terveysasiansa ratkaistua, syntyy oikeata dataa työterveyshuollon vaikuttavuudesta. Tällöin vasta näemme koko hoitoketjun toimivuuden sekä asiakas- että potilasnäkökulmasta. Tämä on sitä vaikuttavuutta, mitä työterveyshuollon yritysasiakas odottaa saavansa tehdessään sopimuksen työterveyspalveluntuottajan kanssa.
Luona sai alkunsa vuonna 2014 koska nähtiin, että uudentyyppisiä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia toimintamalleja rakentavalle toimijalle oli kysyntää Suomen sosiaali- ja terveyskentässä. Luona tarjoaa ja toteuttaa vain sellaisia palveluja, joiden avulla voidaan luoda yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Työterveyteen tarjottavilla hoidon tarpeen arvioinnin palveluilla haluamme ohjata henkilön oikea-aikaisesti ja tarvittaessa oikeaan paikkaan saamaan sitä apua, mitä hän tarvitsee. Kolmanneksessa kaikista meille tulevista puheluista pystymme ratkaisemaan soittajan asian heti, jolloin ihminen välttyy turhalta hakeutumiselta vastaanotolle.
Haluatko tietää lisää tutkitusti vaikuttavista ja kustannustehokkaista palveluistamme tai vaikuttavuuden mittaamisesta sote-alalla? Lue lisää täältä.
Kirjoittaja Lisbeth Forsman-Grönholm on työterveyshuollon erikoislääkäri. Luonassa hän toimii lääketieteellisenä johtajana ja kehittää Luonan tarjoamia palveluita sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Lisbethillä on laaja kokemus työterveyshuollon, työkykyjohtamisen ja työeläkevakuuttajan tehtävistä, joissa toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen on oleellista, kun asiakas arvioi palveluista saamaansa lisäarvoa.
