Hoitotakuu ja terveydenhuoltoon kaavaillut henkilöstömitoitukset ovat pyörineet julkisessa keskustelussa tiiviisti. Sote-alan erilaisissa johtotehtävissä Suomessa pitkään toiminut lääkäri Hannu Juvonen peräänkuuluttaa muutoksia toimintatapoihin ja rohkaisee ketterään innovaatioiden omaksumiseen.
Hannu Juvonen, psykiatrian erikoislääkäri, MBA, toimii itsenäisenä konsulttina. Jäänyt tänä vuonna eläkkeelle Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajan virasta sekä toiminut johtotehtävissä mm. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä.
Hannu Juvonen tuntee suomalaisen sote-kentän ja perusterveydenhuollon haasteet perinpohjaisesti. Hän puhuu voimakkaasti alan toimintatapojen uudistamisesta ja kehittämisestä.
– Viime vuosina erikoissairaanhoitoa on toki resursoitu enemmän kuin perusterveydenhuoltoa, mutta toisaalta perusterveydenhuollossa ei ole saatu aikaan olennaisia muutoksia toimintatavoissa. Digitalisaatio on muuttanut palvelualojen toimintaa aivan pohjia myöten, mutta perusterveydenhuollossa tämä muutos on ollut hidasta, Juvonen sanoo.
Esimerkiksi potilaan hoitopolun ohjaamista voisi nopeuttaa ja helpottaa ammattilaisten yhteydenpitoa parantamalla.
Neuvonta, ohjaus tai etäpalvelu auttaisivat monia
Potilaiden ongelmat eivät aina ole lääketieteellisiä. Siksi lääkäriajan saaminen ei kaikissa tapauksissa ratkaise asiaa, vaan myös neuvonta, ohjaus tai etäpalvelu voivat auttaa. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että jopa kymmeniä prosentteja perusterveydenhuollon potilaista kuuluu ryhmään, jota voisi auttaa myös muilla keinoin kuin antamalla lääkärille vastaanottoajan. Prosesseissa on paljon tehostamisen varaa.
Juvonen mainitsee positiivisena kehitysaskeleena uuden Päivystysapu 116117 -hankkeen.
– 116117 pyrkii osaltaan ratkaisemaan perusterveydenhuollon ongelmia. Mielestäni on hyvä, että potilas saa nopeasti yhteyden ammattihenkilöstöön ja häntä voidaan neuvoa ja ohjata. Jos potilas on lääketieteellisen hoidon tarpeessa, meidän pitää myös pystyä ratkaisemaan hänen ongelmansa tehokkaasti, jotta vältämme ruuhkat tai pitkän jonotuksen hoitoon.
Juvonen kannustaa hoidontarpeen arvioinnin palvelun toteuttamiseen rohkeasti, yli eri organisaatioiden rajojen.
– Päivystysapu 116117 on tärkeä palveluinnovaatio, joka parantaa ihmisten palvelua ja säästää resursseja. Sen käyttöönottoon tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi sairaalan, terveyskeskuksen ja hätäkeskuksen välillä, ja tämä tuntuu olevan hyvin hidasta.
Vaikuttavuuden lisääminen vaatii rohkeaa muutosjohtamista
Sote-alan vastuullisuuden kehittämisessä ja raportoinnissa vaikuttavuuden näkökulma korostuu: yhteiset rahat on käytettävä tarkoituksenmukaisesti ja tarjotun palvelun on oltava laadukasta. Juvosen mukaan perusterveydenhuollon vaikuttavuudessa on parannettavaa, ja erilaiset muutosjohtamisen haasteet näkyvät arjessa.
– Isoissakin organisaatiossa olevat yksittäiset toimintayksiköt, kuten vaikkapa terveysasemat, toimivat hyvin itsenäisesti. Näiden yksiköiden muutoksen johtaminen vaatii merkittävää osaamista, muutoshalua, tarpeen tiedostamista ja rohkeita päätöksiä.
Juvonen ei näe, että lisähenkilökunnan palkkaaminen olisi ratkaisu tilanteeseen.
– Pelkään pahoin, ettei tällaista poliitikkojen peräänkuuluttamaa tuhansien hoitajien ja lääkärien työvoimareserviä ole sote-alalla olemassa. Mutta me voimme kehittää alan toimintatapoja. Useiden asiantuntijoiden mukaan tässä olisi kymmenien prosenttien tuottavuuspotentiaali, Juvonen sanoo.
Hannu Juvonen toivoisi sote-alan johtamiseen enemmän selkeästi asetettuja tavoitteita ja taloudellisten kannustimien sitomista niihin, siis sanktioita tai toisaalta palkkioita onnistumisesta. Hän painottaa, että kun toiminnalle asetetaan ohjaavia normeja, tulee niitä myös noudattaa. Juvosen mukaansa sote-alaa ohjaavat lait ja asetukset ovat Suomessa periaatteessa hyvät, mutta niiden valvonta ja toteutus yskii.
– Tehtävä ei ole mahdoton, sillä esimerkiksi työterveyshuollossa on onnistuttu tässä. Jos onnistumisesta saa selvät palkkiot ja toisaalta on sanktioita siitä, ettei päästä vaikkapa tiettyyn sovittuun odotusaikaan, tämä ohjaa toimintaa tehokkaasti, Juvonen sanoo.
Digitalisaatioon kohdistuu paljon odotuksia
Erilaisista digitaalisista palveluista tai etäpalveluista toivotaan merkittäviä ratkaisuja perusterveydenhuollon ongelmiin.
Juvosen mukaan potilaille suunnatut digitaaliset palvelut voivat auttaa esimerkiksi arvioimaan potilaan hoidon kiireellisyyttä, mutta loppujen lopuksi myös kontakti ammattihenkilökuntaan on tärkeä.
– Tulevaisuuden tekoäly saattaa toki pystyä hyvinkin vaativiin tehtäviin, mutta toistaiseksi ollaan vielä visioasteella, Juvonen toteaa.
Silti hänen mukaansa olisi tärkeää kehittää sellaista asennetta, jolla teknologiainnovaatiot ja palveluinnovaatiot otettaisiin hanakammin osaksi sote-alan arkea.
– Joskus tuntuu siltä, että Suomen hyvinvointivaltion osin jäykkien säätelyrakenteiden vuoksi teknologia- ja palveluinnovaatioiden käyttöönotto jää jälkeen muista palvelualoista ja muusta maailmasta.
________________________________________________________________________
Haluatko kuulla lisää Hannun ajatuksia terveyskeskuksien mahdollisuudesta parantaa niiden toimivuutta? Luonan webinaarissa keskusteltiin miten toimivalla hoidontarpeen arvioinnilla ja ohjauksella sekä etähoidolla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja parempaa vaikuttavuutta?
