Pohdin edellisessä blogikirjoituksessani sitä, miten taloudellisen vaikuttavuuden näkökulma ja vastuullisuus on aina ollut Luonan ytimessä. Toinen toimintamme kulmakivistä on pyrkimys edelläkävijyyteen. Sosiaali- ja terveysalalla vastuullisuutta tehdään näkyväksi tai raportoidaan yllättävän vähän. Tämä oli yksi syy, miksi koimme, että luonalaisten tulee olla tässä asiassa tienraivaajia.
Haluan jakaa kertomuksen siitä, miten vastuullisuustyö Luonassa alkoi. Tarina ei ole erityisen siisti tai oppikirjamainen – pikemminkin päinvastoin. Siksi uskon sen olevan monelle asiaa pohtivalle hyödyllinen. Jälkikäteen voi todeta, että aloitimme vastuullisuustyön Luonassa aivan väärästä päästä. Miten siinä niin kävikään?
Ajatus ja ajoitus olivat oikeat. Vastuullisuuden tärkeys oli ymmärretty ja tahto saada jotain aikaan oli kova. Tuin itse toimitusjohtajana vastuullisuustyön aloittamista ja halusin sitoa teeman osaksi strategiaamme. Myös johtoryhmä tuki asiaa ja ymmärsi sen tärkeyden. Luonan viestintäjohtajalle annettiin projekti vedettäväksi.
Löysimme puolivahingossa vastuullisuusraportointiin tarkoitetun sähköisen julkaisualustan, jonka pohjalta aloimme jäsentää vastuullisuustyötä. Suunnittelu aloitettiin julkaisualustan tarjoajan järjestämissä työpajoissa, joihin Luonan johtoryhmä ja avainhenkilöitä oli ripoteltu sen mukaan, miten kenenkin kalenteriin sattui sopimaan. Työpajoja moderoi julkaisualustan konsultti, joka johdatteli keskusteluamme. Aloitimme siis raportointi edellä.
Ensimmäinen työpaja, johon osallistuin, oli pettymys. Konsultti ei mielestäni kuunnellut tarpeitamme, vaan pyrki pikemminkin saamaan meidät mahtumaan alustan tarjoamiin valmiisiin lokeroihin. Työ eteni, ja julkaisualustalle tuotettiin sisältöjä. Sain ensimmäisen version luettavakseni, ja tajusin meidän olevan hukassa. Meillä oli kasa irrallisia kertomuksia, mutta vastuullisuuden näkökulma ei ollut kirkas – tai se puuttui kokonaan.
En hahmottanut, missä olimme menneet vikaan. Asiaa väänneltiin ja käänneltiin yhdessä. Eräs luotettu konsulttimme uskaltautui kirjoittamaan minulle pohdintaansa:
”En ole saanut käymissäni haastattelukeskusteluissa selkeää näkemystä siitä, mitä yritysvastuu Luonassa on. Siksi sisällöt ovat kertomuksia ja esittelyä Luonan tekemisestä, mutta vastuullisuus-näkökulma puuttuu. Sote-alalla oleminen itsessään ei ole vastuullisuutta, ja sote-palveluja voi tuottaa vastuullisesti tai vähemmän vastuullisesti. Tärkeintä olisi määritellä, miksi ja miten Luona yrityksenä on vastuullinen ja sitten todentaa sitä sisällöillä.”
Hän vielä jatkoi:
”Tämä yhteinen ”vastuullisuusnäkemyksen” puute on tärkein tekijä siinä, miksi projekti on venynyt näin pitkään. On käyty hirveästi keskusteluja, mutta ei ole kirkastunut, kuinka vastuullisuutta Luonalla toteutetaan tai kehitetään.”
Tämä viisas palaute auttoi minua näkemään ja oivaltamaan tekemämme virheen. Olimme selkeästi lähteneet työhön aivan väärästä päästä.
Teimme nopeasti täyden käännöksen ja aloitimme alusta. Nyt oli selvää, että vastuullisuusohjelman kehittäminen pitää olla minun projektini toimitusjohtajana. Varsinainen raportointi, sitten kun sen aika tulee, voi olla viestintäjohtajan vastuulla. Vain tällä tavalla Luonan kokoisessa yhtiössä vastuullisuus kulkee läpi strategian ja liiketoimintojen.
Tarvitsin itselleni yritysvastuun ammattilaista tuekseni ja johtoryhmämme sparraajaksi. Laitoin Twitteriin ja LinkedIn-palveluun kyselyn, jossa pyysin suosituksia hyvistä sote-alaa tuntevista vastuullisuuskonsulteista. Somen voima on mahtava, ja sain paljon hyviä yhteydenottoja. Harmillisinta oli, ettemme voineet ottaa kaikkia hyviä ehdokkaita avuksemme.
Alusta asti oli selvää, että tarvitsemme projektijohtajaksi ulkopuolisen konsultin. Hänen avullaan vastuullisuudesta tuli toimitusjohtajan hanke. Uusi konsultti halusi ensin nähdä, mitä olimme aiemmin tehneet. En näyttänyt hänelle mitään vanhaa sisältöä, koska halusin meidän aloittavan puhtaalta pöydältä. Päätimme, ettemme yritä oikaista, vaan lähdemme kulkemaan alusta alkaen juuri sitä reittiä, jota meidän olisi pitänyt alun perinkin kulkea.
Ensimmäinen antamani toimeksianto uudelle vastuullisuuskonsultillemme oli ottaa uudelleen vastuullisuus ja sen merkitys keskusteluun johtoryhmässä. Samalla loimme yhteiset käsitteet asian ympärille. Koska meillä kaikilla oli perusymmärrys aiheesta, pääsimme erittäin nopeasti asian ytimeen. Oleellisuusanalyysin kautta hahmottelimme Luonan vastuullisuusohjelmaa vuosille 2018–2021. Sen osa-alueiksi muodostuivat:
- Edelläkävijyys toimialalla
- Vastuu henkilöstöstä
- Läpinäkyvä ja vastuullinen liiketoiminta
- Inhimillinen kohtaaminen
Teemojen sisältöä on nyt ryhdytty rakentamaan ja oikeita mittareita pohtimaan. Tulevissa kirjoituksissani haluan kertoa niistä lisää.
Mitkä siis ovat yritysvastuutyön tärkeimmät oivallukseni Luonan kiemuraisen vastuullisuuspolun varrelta?
- Vastuullisuuden on oltava toimitusjohtajan ja koko johtoryhmän yhteinen projekti. Ylimmän johdon tuen tulee näkyä vahvasti.
- Projektissa ei voi käyttää oikoteitä. On käytävä perinpohjaiset yhteiset keskustelut siitä, miksi vastuullisuutta ylipäätään halutaan kehittää ja miten vastuullisuus ymmärretään, mitä se yritykselle merkitsee.
- Vastuullisuus pitää liittyä olennaisesti yhtiön arvioihin, strategiaan, tavoitteisiin ja päivittäiseen tekemiseen.
- Mikäli vastuullisuustyötä aloittelevalla yrityksellä ei ole Luonan kaltaista vahvaa kytkentää vastuullisuusajatteluun (kuten aiemmassa kirjoituksessani kuvasin), tarvitaan ensin täydellinen ajattelutavan muutos. Vastuullisuutta ei voi liimata muun tekemisen päälle.
Kirjoittaja: Milja Saksi, toimitusjohtaja, Luona Oy. Keskustele ja anna palautetta Twitterissä @miljasaksi tai sähköpostilla milja.saksi at luona.fi
