Tiedot selviävät sosiaali- ja terveysyhtiö Luonan vastaanottokeskuksissa tehdystä elämänlaatukyselystä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 115 arabian, darin ja somalin kielistä 18-65-vuotiasta turvapaikanhakijaa. Suurin osa vastaajista oli tullut Suomeen vuosien 2015-2016 aikana.
Tämä on ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus, jossa turvapaikanhakijoiden kokemaa elämänlaatua mitattiin Maailman terveysjärjestön (WHO) elämänlaatukyselyllä eli WHOQOL-BREF-mittarilla.
Tutkittavista 43 prosenttia koki elämänlaatunsa erittäin huonoksi ja ainoastaan 8 prosenttia erittäin hyväksi. Tyytyväisyys terveyteen oli hyvä tai erittäin hyvä 22 prosentilla vastaajista. 37 prosenttia vastaajista puolestaan oli erittäin tyytymätön terveyteensä.
– Matalaksi koettua elämänlaatua saattaa selittää esimerkiksi pitkittynyt turvapaikkaprosessi ja epätietoisuus tulevaisuudesta. Kaikista kyselyyn vastaajista 90 prosenttia on asunut vastaanottokeskuksessa yli 2 vuotta.
Yli puolet vastaajista raportoi kokevansa alakuloisuutta, epätoivoa, ahdistusta tai masennusta hyvin usein tai aina. Vastaavia tuloksia saatiin myös THL:n tuoreessa Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa.
– Elämänlaadun heikkous altistaa ihmisiä erilaisille psyykkisille ja fyysisille sairauksille. Silloin yleensä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Samalla yhteiskunnan kustannukset nousevat ja onnistunut kotoutuminen vaikeutuu, tutkimuksen tehnyt Ringa Tuomikoski Luonalta sanoo.
Luonan vastaanottokeskuksissa järjestetään monenlaista vapaa-ajan toimintaa sekä toimintaryhmiä mielekkään tekemisen tarjoamiseksi.
– Teemme tiivistä yhteistyötä eri verkostojen kanssa, jotta turvapaikanhakijoille voidaan tarjota erilaisia vastaanottokeskuksen ulkopuolisia ryhmiä ja tapahtumia. Tuemme turvapaikanhakijoiden opiskelua myös vastaanottokeskuksen ulkopuolella, jonka lisäksi ohjaamme työhön ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä, vastaanottokeskuspalveluista Luonassa vastaava Suvi Salonen kertoo.
Elämänlaadun mittaamista käytetään nykyisin yhä useammin taloudellisten ja sosiaalisten tunnuslukujen rinnalla, kun arvioidaan yhteiskunnan onnistumista hyvinvointitavoitteiden saavuttamisessa. Elämänlaatua mitataan yhä yleisemmin myös tutkittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta sekä väestön ja sen osaryhmien hyvinvointia.
Tässä tutkimuksessa käytetty WHOQOL-BREF-mittari on käännetty yli 20 kielelle. Se on kansainvälisesti tunnettu ja paljon käytetty erilaisissa tutkimuksissa. Mittari on kehitetty monikulttuurisessa yhteistyössä soveltuvaksi kansainväliseen käyttöön.
Tässä tutkimuksessa elämänlaatukysely jaettiin neljään ulottuvuuteen ja kaikissa niissä vastaajien elämänlaadun keskiarvot olivat matalat. Asteikolla 0-100 (0 alhaisin ja 100 korkein) fyysisen elämänlaadun keskiarvo oli 45, psyykkisen 41, sosiaalisen 41 ja elinympäristön 38. Elämänlaatua selvitettiin kysymyksillä elämänlaadusta ja terveydentilasta, fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä, tyytyväisyydestä ihmissuhteisiin, asuinolosuhteisiin ja terveyspalvelumahdollisuuksiin.
Koulutustaustan ja siviilisäädyn suhteen eri ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa elämänlaadun kokemuksissa, mutta maittain erot olivat selvemmät. Yleisesti tutkimus osoitti myös samansuuntaisia tuloksia kuin aiemmat vastaavat kansainväliset elämänlaatututkimukset.
Tutkimuksen toteutti Luonassa työskentelevä Ringa Tuomikoski ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönään Diakiin. Tutkimus tehtiin joulukuussa 2018 elämänlaatukyselyn avulla. Vastaajat vastasivat kyselyyn omalla äidinkielellään.
Lisätietoja
Ringa Tuomikoski, projektipäällikkö, Luona Oy, ringa.tuomikoski@luona.fi, p. 050 575 9101
Suvi Salonen, liiketoimintajohtaja, Luona Oy suvi.salonen@luona.fi, p. 040 528 5779
