Skip to content

Sami Lehikoinen

Hyvinvointi syntyy arjessa, rakennetaan myös palvelut sen ympärille

Tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä ennaltaehkäisyä että jälkihoitoa. Mutta nykyisessä tilanteessa meidän on pystyttävä auttamaan ihmisiä nykyistä aikaisemmin, ennen kuin ongelmat vaikeutuvat ja tarvitaan raskaampia palveluja.

Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa hyvinvointialueet joutuvat tekemään yhä vaikeampia päätöksiä siitä, miten rajalliset resurssit käytetään. Siksi on tärkeää kysyä, voisimmeko saavuttaa parempia tuloksia tekemällä asioita toisin.

Uskon, että yksi keskeinen ratkaisu löytyy ennaltaehkäisevän työn vahvistamisesta ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämisestä ja tehokkaammasta koordinoinnista.

Hyvinvointi rakentuu ihmisten arjessa

Kun puhumme ennaltaehkäisystä, unohdamme helposti yhden olennaisen asian: ihmisten terveys ja hyvinvointi eivät synny ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, vaan arjen valinnoissa, elinympäristössä ja mahdollisuuksissa elää hyvää elämää.

Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi asuminen, koulutus, liikunta, työllisyys ja sosiaaliset suhteet. Siksi ennaltaehkäisy ei voi olla vain sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulla.

Tarvitsemme mukaan kunnat, järjestöt, yritykset ja muut paikalliset toimijat. Kun eri toimijoiden osaaminen ja palvelut yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi, syntyy paikallinen hyvinvoinnin ekosysteemi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihminen löytää tarvitsemansa tuen ajoissa riippumatta siitä, kuka palvelun järjestää tai tuottaa. Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus on tässä erittäin merkittävässä roolissa. Tarvittavat digitaaliset työkalut ja ammattilaisen osaaminen auttavat asiakasta hyödyntämään koko paikallisen palveluverkoston mahdollisuudet.

Otetaan esimerkiksi ikääntynyt ihminen, jonka arki alkaa vähitellen vaikeutua. Hän ei välttämättä tarvitse vielä varsinaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta voisi hyötyä liikuntaryhmästä, järjestön tarjoamasta tuesta tai arkea helpottavasta palvelusta.

Olennaista on, että tunnistamme tilanteen ajoissa ja osaamme ohjata ihmisen sopivan tuen piiriin. Kaiken avun ei tarvitse tulla hyvinvointialueelta, eikä kaikkien ongelmien tarvitse kehittyä niin pitkälle, että tarvitaan raskaita palveluja. Esimerkiksi yli 65-vuotiaille olisi tärkeää kertoa ikääntymisen mukanaan tuomista mahdollisista sairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä.

Oikea-aikainen kohtaaminen voi muuttaa paljon

Oikea-aikainen kohtaaminen voi olla ratkaiseva. Kun tuen tarve tunnistetaan ajoissa, pienikin tuki voi riittää. Tarvittaessa ihminen voidaan ohjata oikean avun piiriin ennen kuin tilanne vaikeutuu ja tarvitaan raskaampia palveluja. Tärkeää on myös motivoida ja kannustaa ihmistä ottamaan seuraavat askeleet, olipa kyse omasta tekemisestä tai jatkohoitoon hakeutumisesta.

Meillä Luonalla on tästä rohkaisevia kokemuksia. Työttömien terveystarkastusten yhteydessä toteuttamassamme kyselyssä noin 80 prosenttia lähes 3 000 vastaajasta kertoi aikovansa tehdä myönteisiä valintoja oman terveytensä eteen. Neljä viidestä ilmaisi siis halua muutokseen.

Se on merkittävä havainto. Mutta pelkkä halu ei vielä riitä. Se, mitä tarkastuksen jälkeen tapahtuu, ratkaisee, muuttuuko aikomus toiminnaksi. Tässä tarvitaan aktivointia ja seurantaa.

Joskus muutos voi alkaa hyvinkin pienestä asiasta, kuten siitä, että ihminen lähtee mukaan paikalliseen liikuntaryhmään tai löytää mielekästä tekemistä kodin ulkopuolelta.

Juuri tässä eri toimijoiden yhteistyöllä on iso merkitys. Yksittäinen terveystarkastus voi käynnistää muutoksen, mutta sen toteutuminen edellyttää usein myös muita palveluja ja tukea.

Palvelujen arvo syntyy saavutetuista tuloksista, ei pelkästään tuotettujen suoritteiden määrästä

Tarvitsemme yhteisiä vaikuttavuusmittareita ja parempia tapoja hyödyntää tietoa päätöksenteossa. Näin voimme tunnistaa, mitkä toimintamallit auttavat ihmisiä ja mihin yhteisiä resursseja kannattaa suunnata.

Luonalla on käynnissä tähän liittyvää kehitystyötä. Haluamme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittää ratkaisuja, joiden avulla palvelujen vaikuttavuutta voidaan mitata ja tietoa hyödyntää entistä paremmin palvelujen johtamisessa.

Ennaltaehkäisy on myös taloudellinen kysymys

Ennaltaehkäisevän työn ensisijainen tavoite on parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden käyttää yhteisiä resursseja vaikuttavammin.

Kun ihmisiä autetaan ajoissa, voidaan parhaimmillaan ehkäistä ongelmien vaikeutumista ja vähentää myöhempää tarvetta raskaammille ja kalliimmille palveluille.

Kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan näy heti. Osa hyödyistä voi syntyä nopeasti, mutta esimerkiksi toimintakyvyn säilymisen ja palvelutarpeen vähenemisen vaikutukset näkyvät usein vasta pidemmällä aikavälillä.

Siksi hyvinvointialueiden päätöksenteossa pitäisi pystyä tarkastelemaan nykyistä vahvemmin myös sitä, mitä tämän päivän panostuksilla voidaan saavuttaa tulevina vuosina.

Tässä tarvitaan myös uudenlaista ajattelua. Yksittäisen palvelun kustannusten sijaan meidän pitäisi tarkastella koko palvelupolkua ja sen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin sekä yhteisiin kustannuksiin.

Ennaltaehkäisyyn panostaminen ei automaattisesti tarkoita säästöjä. Siksi sen vaikutuksia on tärkeää mitata ja arvioida. Parhaimmillaan oikein kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan kuitenkin saavuttaa sekä parempaa hyvinvointia että taloudellisia hyötyjä lyhyelläkin aikavälillä.

Konkreettinen esimerkki kustannusvaikuttavuudesta on kun Luona tuotti Helsingin kaupungille työttömien terveystarkastusten pilotin, jossa muutaman sadan tuhannen euron kohdennetulla panostuksella saavutimme yhdessä useiden miljoonien eurojen positiivisen vaikutuksen alueen vuoden 2027 HYTE-rahoitukseen.

Positiiviset terveysvaikutukset sekä mahdolliset hoitokustannusten säästöt tullaan näkemään myöhemmin.

Hyvinvoinnin ekosysteemissä on mahdollisuus, jota emme voi jättää hyödyntämättä

Hyvinvointialueiden haasteet eivät ratkea yksittäisillä toimenpiteillä. Tarvitsemme uudenlaisia toimintamalleja, tiiviimpää yhteistyötä ja ennen kaikkea rohkeutta tarkastella palveluja kokonaisuutena.

Hyvinvointialueiden ei tarvitse ratkaista kaikkia hyvinvoinnin haasteita yksin. Kunnilla, järjestöillä ja yksityisillä palveluntuottajilla on paljon osaamista ja mahdollisuuksia, jotka kannattaa hyödyntää nykyistä paremmin.

Kyse ei ole vain siitä, mitä palveluja on tarjolla, vaan siitä, miten hyvin ne toimivat yhdessä ihmisen parhaaksi.

Hyvinvoinnin ekosysteemin todellinen potentiaali syntyy siitä, että pystymme auttamaan ihmisiä aikaisemmin, saavuttamaan parempia tuloksia ja käyttämään yhteisiä resurssejamme viisaammin.

Tämä edellyttää yhteisiä tavoitteita, toimivaa yhteistyötä ja vaikuttavuuteen perustuvaa päätöksentekoa.

Meillä on mahdollisuus siirtää painopistettä ongelmien korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn. Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, jossa kaikki ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tahot ovat entistä tiiviimmin mukana.