Työttömyys vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Talouden lisäksi se näkyy usein myös jaksamisessa, terveydessä ja arjen hallinnassa. Silti moni työtön jää vaille terveyspalveluita, kun työterveyshuolto ei ole käytettävissä.
Lakisääteinen työttömän terveystarkastus on yksi keskeisimmistä keinoista edistää hyvinvointia ja työkykyä, mutta ihmiset eivät usein tiedä oikeudestaan osallistua tarkastukseen. Tarkastus on työttömälle työnhakijalle vapaaehtoinen, mutta monessa tapauksessa hyödyllinen palvelu. Tarkastuksen ydin on terveysriskien varhainen tunnistaminen ja asiakkaan motivointi oman hyvinvoinnin edistämiseen.
Työttömän terveystarkastus on tarkoitettu sekä ennaltaehkäisevästi tukemaan arjen sujuvuutta että auttamaan tilanteissa, joissa arki on jo solmussa. Tarkastuksella voidaan edesauttaa sitä, ettei arki kuormitu liikaa, ja samalla tarjota tukea niille, joilla on huolta jaksamisesta, terveydestä tai muista oireista. Uupumus, mielialaoireet, päihteiden käyttö, asumisen epävarmuus tai pitkään jatkunut työttömyys voidaan ottaa puheeksi turvallisesti.
Ammattilaiselle tämä tarkoittaa usein sitä, että terveyden edistämisen rinnalle nousee palveluohjaus ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Kaikkea ei ratkaista yhdellä käynnillä, mutta tärkeää on, ettei asiakas jää yksin eikä hänen polkunsa kohti parempaa hyvinvointia katkea.
Mitä terveystarkastuksessa tapahtuu ja miten sellaiseen voi hakeutua? Mitä eroa etänä ja paikan päällä toteutettavalla tarkastuksella on?
Suoraa puhetta sotesta -podcastin toisessa jaksossa kanssani aiheesta ovat juttelemassa työttömien terveystarkastuksia itse tekevät Hannaleena Vaalle-Vinni Helsingin kaupungin työkyvyn tuen tiimistä sekä Luonan työterveyshoitaja Sonja Nikula.
Lue lisää Suoraa puhetta sotesta -podcastista
Mitä terveystarkastuksessa tapahtuu?
Työttömän terveystarkastus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella henkilön tilannetta kokonaisuutena, tunnistaa vahvuuksia ja etsiä yhdessä suuntaa eteenpäin. Monelle tämä on ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun hän kokee tulevansa aidosti kuulluksi.
Tarkastukseen valmistaudutaan aina jo etukäteen. Asiakas täyttää esitietolomakkeen ja tekee mahdollisia itsemittauksia, kuten verenpaineen, painon tai vyötärönympäryksen mittauksen. Lisäksi ennen tapaamista käydään tavallisesti sovituissa laboratoriokokeissa. Kohtaamisen aikana voidaan tarkastella keskeisiä asioita yksilöllisesti ja käydä tulokset yhdessä rauhallisesti läpi, jolloin varmistetaan ymmärrys ja seuraavien toimenpiteiden sujuva suunnittelu.
Varsinaisessa tapaamisessa keskustelu kattaa terveyden ja elintapojen lisäksi koko elämäntilanteen. Esillä ovat nykyinen terveydentila, aiemmat sairaudet, suvun sairaushistoria sekä arjen tottumukset. Samalla tarkastellaan asiakkaan koulutustaustaa, työhistoriaa sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja koettua elämänlaatua. Tarvittaessa pysähdytään myös perusasioiden äärelle, kuten asumisen, toimeentulon ja elämänhallinnan kysymyksiin.
Terveystarkastus ei pääty tapaamiseen. Sen pohjalta annetaan yksilöllistä, voimavaroihin perustuvaa neuvontaa ja sovitaan jatkosta. Asiakas voidaan ohjata lääkärin vastaanotolle, erityisasiantuntijoille, kuten fysioterapeutille, tai moniammatillisen tuen piiriin. Tarvittaessa laaditaan terveystarkastuspalautteita, ehdotuksia kuntoutussuunnitelmiksi tai lausuntoja, kuten B-lausunto, jotka voivat olla keskeisiä kuntoutuksen, etuuksien tai työllistymistä tukevien ratkaisujen etenemisessä.
Etänä tai paikan päällä – tilanteen mukaan
Työttömän terveystarkastus voidaan toteuttaa etänä tai kasvokkain. Molemmilla tavoilla on paikkansa:
Etäterveystarkastus on joustava ja helposti saavutettava asiakkaalle. Etäyhteyden avulla voidaan muodostaa luottamuksellinen keskusteluyhteys ja tunnistaa mahdollisia terveys- tai jaksamisriskejä ajoissa. Puhelimen tai videoyhteyden välityksellä on mahdollista muodostaa erittäin hyvä yhteys asiakkaaseen. Etäterveystarkastus sopii esimerkiksi seulontavaiheeseen Omaolo-palvelun kautta ohjautuville asiakkaille, joilla on havaittu terveysriskejä.
Kasvokkain tehtävä tarkastus on usein paras vaihtoehto silloin, kun elämäntilanne on kuormittava tai monimutkainen. Läsnäkohtaaminen voi mahdollistaa laaja-alaisemman havainnoinnin. Kasvokkain tehtävä tarkastus voi olla paikallaan myös, jos asiakkaan kielellinen ilmaisu asiointikielellä on rajoitettua tai tulkin käytölle on tarvetta. Jotkin sairaudet tai tilat voivat tulla huomatuiksi vain havainnoimalla asiakasta paikan päällä.
Helsingin kaupunki ja Luona tekevät yhteistyötä työttömien terveystarkastusten toteuttamisessa. Helsingin kaupungilla kasvokkain tehtävät tarkastukset tehdään itse, kun taas Luona toteuttaa etäterveystarkastukset. Asiakkaalle prosessi on saumaton ja sekä läsnä- että etätarkastuksista ohjataan tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin.
Työttömien terveystarkastukseen voi hakeutua useita eri reittejä pitkin riippuen siitä, millaista palvelua asiakas tarvitsee. Podcast-jaksossa käytiin läpi Helsingin esimerkkiä, ja, miten helsinkiläiset asiakkaat voivat hakeutua tarkastukseen
- Täyttämällä ensin OmaOlo-palvelun digitaalisen terveystarkastuksen
- Työllisyyspalvelujen lähetteellä
- Varaamalla itse ajan terveystarkastukseen
- Sosiaalityön tai TYM-palvelun kautta
- Terveysasemien kautta
Vaikuttavuus näkyy konkreettisesti – parhaimmillaan työllistymisenä
Terveystarkastuksen vaikutukset eivät aina näy heti, mutta joskus ne muuttavat koko suunnan. Podcast-jakson nauhoituksissa kuulimme esimerkin nuoresta aikuisesta, jonka opinto- ja työpolku oli ollut pitkään jumissa. Hän oli yrittänyt kouluttautua ja työllistyä useaan otteeseen, mutta opinnot olivat keskeytyneet kerta toisensa jälkeen, eikä syy ollut koskaan täysin selvinnyt.
Terveystarkastuksessa käytiin rauhassa läpi hänen historiaansa ja arjen haasteita. Keskustelun pohjalta heräsi epäily siitä, että taustalla saattoi olla neuropsykiatrinen haaste, jota ei ollut aiemmin tunnistettu riittävästi. Yhteistyössä terveysaseman lääkärin kanssa asiakas ohjattiin jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.
Tutkimusten ja oikeanlaisen tuen myötä asiakkaan vahvuudet ja rajoitteet hahmottuivat uudella tavalla. Hänet ohjattiin tuettuun työhön, jossa työtehtävät ja työympäristö vastasivat hänen toimintakykyään. Tällä hetkellä hän on kiinnittynyt työelämään ja voi hyvin.
Yksittäinen terveystarkastus käynnisti näin ketjun, joka johti oikeaan tukeen, realistiseen työllistymiseen ja parempaan elämänlaatuun.
Pieni hetki, suuri vaikutus
Työttömän terveystarkastus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sen vaikutukset voivat olla kauaskantoisia. Yksilölle se voi selkeyttää suuntaa ja lisätä uskoa omiin mahdollisuuksiin. Ammattilaiselle se on mahdollisuus tehdä vaikuttavaa työtä juuri siinä kohdassa, jossa oikea tuki voi estää raskaampien palveluiden tarpeen myöhemmin.
Parhaimmillaan työttömän terveystarkastus on kohta, jossa ihminen kohdataan kokonaisuutena ja jossa pienikin havainto ja ammattilaisen ohjaus jatkotoimenpiteisiin voi muuttaa suunnan.
Kuuntele podcast-jakso Spotifyssa
