Ikääntyneen palveluntarve ei aina ala tilanteesta, jossa tarvitaan kotihoitoa, terveydenhuoltoa tai muuta säännöllistä palvelua. Usein kaikki alkaa paljon pienemmästä huolesta: epävarmaksi muuttuneesta kävelystä, tekemättä jääneistä lumitöistä tai päivistä, jotka alkavat tuntua yksinäisiltä.
Juuri tässä vaiheessa palvelupolun suuntaan voidaan vielä vaikuttaa.
Maijan ja Martin tarinat havainnollistavat kahta mahdollista palvelupolkua. Ne eivät ole ennusteita siitä, mitä yksittäiselle ihmiselle tapahtuu. Ne osoittavat, millainen merkitys helposti saavutettavalla neuvonnalla, kokonaisvaltaisella kohtaamisella ja oikea-aikaisella tuella voi olla sekä ikääntyneen arjelle että hyvinvointialueen palvelurakenteelle.
Martti: kun tuen tarve ei vielä täytä säännöllisten palvelujen kriteerejä
Martti on 78-vuotias ja asuu yksin kerrostaloasunnossa. Viime aikoina hänen kävelynsä on muuttunut epävarmaksi. Kaatumisen pelko on saanut hänet jättämään päivittäiset kävelylenkkinsä väliin, ja samalla päivät ovat alkaneet tuntua entistä yksinäisemmiltä.
Martti ottaa yhteyttä hyvinvointialueen palveluihin. Hänen tilanteensa arvioidaan, mutta säännöllisten palvelujen tarvetta ei vielä todeta.
Arvio voi olla täysin oikea. Martin tilanne paljastaa kuitenkin palvelupolun kannalta olennaisen kohdan: mitä tapahtuu silloin, kun ihminen ei tarvitse säännöllisiä palveluja, mutta ei myöskään selviydy huolestaan yksin?
Jos helposti saavutettavaa tukea ei löydy, liikkuminen voi vähentyä entisestään. Lihasvoima ja tasapaino voivat heiketä, arjen askareet muuttua raskaammiksi ja itsenäinen selviytyminen vaikeutua. Pieneltä vaikuttanut huoli voi vähitellen kasvaa suuremmaksi palveluntarpeeksi.
Matalan kynnyksen palveluneuvonta voisi tässä vaiheessa auttaa Marttia löytämään esimerkiksi liikkumisen tukea, arkea helpottavia palveluja tai mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin. Varhainen tuki voisi vahvistaa hänen toimintakykyään ja hidastaa tilanteen vaikeutumista.
Maija: yksi yhteydenotto ratkaisee enemmän kuin yhden asian
Myös Maija on 78-vuotias ja asuu yksin. Hän asuu omakotitalossa, ja talven ensimmäiset runsaat lumisateet saavat hänet huolestumaan. Miten pihan lumityöt järjestyvät ja, kuka hoitaa hiekoittamisen?
Läheiset asuvat kaukana, eikä Maijalla ole juuri seuraa arjessaan. Päivät ovat alkaneet tuntua pitkiltä.
Maija soittaa ikääntyneiden palveluneuvontaan. Puhelun ensimmäinen syy on käytännöllinen: hän tarvitsee apua lumitöihin. Palveluneuvonnassa autetaan löytämään hänelle parhaiten sopiva palveluntarjoaja, mutta keskustelu ei jää vain välittömimmän tarpeen ratkaisemiseen.
Asiakasneuvoja pysähtyy kuuntelemaan myös Maijan muita kuulumisia. Yhdessä he pohtivat, millainen tuki helpottaisi arkea ja toisi päiviin mielekästä tekemistä sekä sosiaalisia kontakteja. Maija saa tietoa alueensa palvelutarjonnasta ja rohkaistuu lähtemään mukaan. Uuden tuttavuuden myötä hän saa seuraa myös ulkoiluun.
Kun pieneen huoleen löytyy ratkaisu ajoissa, Maijan arki voi jatkua turvallisemmin. Liikkuminen ja sosiaaliset kontaktit tukevat hänen hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Samalla vahvistuvat hänen mahdollisuutensa elää omannäköistä elämää omassa kodissaan.
Palvelupolkujen ero syntyy saatavilla olevasta tuesta
Maijan ja Martin tarinoita ei pidä tulkita niin, että toinen heistä osasi toimia oikein ja toinen ei. Ikääntyneen ei pitäisi joutua itse tuntemaan palvelujärjestelmää, vertailemaan palveluntuottajia tai päättelemään, millainen apu voisi auttaa tai ehkäistä tilanteen vaikeutumista.
Ratkaisevaa on se, mitä yhden yhteydenoton jälkeen tapahtuu.
Saavutettava palveluneuvonta voi auttaa silloin, kun säännöllisten palvelujen tarvetta ei vielä ole, mutta oikea-aikaisesta tuesta olisi selvää hyötyä. Olennaista on, ettei huomio kohdistu vain ensimmäiseen esitettyyn kysymykseen. Kun ikääntynyt ottaa yhteyttä esimerkiksi lumitöiden vuoksi, kyse voi olla muustakin kuin yksittäisen työn järjestämisestä. Jos piha jää hoitamatta tai ulkona liikkuminen tuntuu kaatumisen pelon vuoksi turvattomalta, ulkoilu ja kävelylenkit voivat vähentyä. Se voi vähitellen heikentää toimintakykyä ja lisätä yksinäisyyttä.
Kun ihminen kohdataan kokonaisuutena, voidaan löytää ratkaisuja, jotka tukevat arjen turvallisuutta, toimintakykyä ja osallisuutta samanaikaisesti.
Vaikuttavuus näkyy sekä ihmisen arjessa että palvelujärjestelmässä
Ikääntyneiden palveluneuvonnan vaikuttavuutta ei voida arvioida vain yhteydenottojen tai palveluohjausten määrällä. Tarvitaan tietoa siitä, mitä ihmisen arjessa tapahtuu neuvonnan jälkeen ja miten hänen myöhempi palveluntarpeensa kehittyy.
Vaikuttavuutta voidaan tarkastella ainakin viidestä näkökulmasta:
- Elämänlaatu: vähenevätkö yksinäisyys ja turvattomuuden tunne, ja paraneeko koettu hyvinvointi?
- Toimintakyky: säilyykö tai vahvistuuko kyky liikkua ja selviytyä päivittäisistä askareista?
- Osallisuus: löytääkö ihminen itselleen merkityksellistä toimintaa ja yhteyksiä muihin ihmisiin?
- Palvelupolun sujuvuus: löytyykö oikea tuki ilman tarpeettomia yhteydenottoja, viiveitä tai kriisitilanteita?
- Kustannusvaikuttavuus: voidaanko raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta siirtää myöhemmäksi tai ehkäistä?
Kokonaiskuva syntyy yhdistämällä määrällistä tietoa asiakkaiden kokemuksiin ja arjessa tapahtuneisiin muutoksiin. Pelkkä tieto siitä, mihin palveluun asiakas ohjattiin, ei vielä kerro, helpottuiko hänen arkensa tai vahvistuiko hänen toimintakykynsä.
Varhainen tuki on osa kestävää palvelurakennetta
Hyvinvointialueiden näkökulmasta palveluneuvonnassa ei ole kyse vain yksittäisten kysymysten ratkaisemisesta. Kyse on siitä, miten kasvavaan palveluntarpeeseen voidaan vastata rajallisilla resursseilla mahdollisimman vaikuttavasti.
Kun kevyempi tuki löytyy oikeaan aikaan, hyvinvointialueen ammattilaisten työpanosta voidaan kohdentaa sinne, missä heidän osaamistaan tarvitaan eniten. Samalla voidaan tukea ikääntyneiden kotona asumista ja ehkäistä pienten huolten kasvamista suuremmiksi palveluntarpeiksi.
Kustannustehokkuus ei synny siitä, että apua annetaan vähemmän. Se syntyy siitä, että oikeanlaista apua annetaan oikeaan aikaan.
Voisiko palvelupolku mennä useammin Maijan tavoin?
Maijan polku ei ole ainoa mahdollinen onnistunut palvelupolku, eikä Martin tarinan tarvitse toteutua sellaisenaan. Molemmat tarinat osoittavat kuitenkin saman asian: palvelupolun suuntaan voidaan vaikuttaa jo paljon ennen raskaiden palvelujen tarvetta.
Usein muutos alkaa yhdestä helposti saavutettavasta yhteydenotosta, jonka aikana ihminen tulee aidosti kuulluksi.
Miten teidän hyvinvointialueellanne tavoitetaan ikääntyneet, joiden huoli on todellinen, vaikka säännöllisten palvelujen tarvetta ei vielä ole?
Lue lisää
- Ikääntyneiden palveluneuvonta
- Opas hyvinvointialueen päättäjille
- Kuuntele podcast: Palveluneuvonta ratkaisee ikääntyneiden palvelutarpeet tehokkaasti