Ikääntyneiden palvelutarpeet kasvavat nopeasti – miten hyvinvointialueet voivat kohdentaa resursseja vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti?
Tämä blogi on osa blogisarjaa, jossa tarkastellaan neuvonnan ja ohjauksen roolia ikääntyvien palveluiden kehittämisessä. Tässä blogissa käsitellään palveluintegraation hyötyjä ja tarjotaan tarkistuslista resurssien oikeaan kohdentamiseen.
Resurssien kohdentaminen ikääntyneiden palveluissa
Suomen väestö vanhenee nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi ja tämä muutos näkyy erityisesti hyvinvointialueiden arjessa. Esimerkiksi Keski-Suomessa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 31 800 henkilöstä 44 000 vuoteen 2045 mennessä.
Palvelutarpeen kasvu nostaa kustannuksia. Keski-Suomen hyvinvointialueella hoidon kokonaisnettomenon arvioidaan nousevan noin 76 miljoonasta eurosta sataan miljoonaan euroon vuoteen 2045 mennessä. Tässä tilanteessa tarvitaan uusia keinoja kohdentaa voimavaroja niin, että kustannukset pysyvät hallinnassa ja palvelun laatu säilyy.
Yksi ratkaisu on panostaa neuvonta- ja ohjauspalveluihin osana laajempaa palveluintegraatiota. Näin voidaan tukea ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään ja siirtää painopistettä raskaista korjaavista palveluista varhaiseen tukeen.
Miten palveluintegraatio toimii ikääntyneiden palveluissa?
Palveluintegraatiossa olennaista on, että eri toimijat ja palvelut toimivat yhteen. Palvelun ytimessä on matalalla kynnyksellä saavutettava neuvonta ja ohjaus. Asiakas saa tarvitsemansa tuen yhdestä paikasta tai yhteydenotolla ilman, että hänen tarvitsee itse etsiä oikeaa tahoa.
Luonan toimintamallissa palveluintegraatio rakentuu useista osista: alueellinen palvelukanava kokoaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat yhteen, palvelutuottajia aktivoidaan ja koordinoidaan ja yhteistyötä tehdään mm. asiakasraatien ja verkostojen kautta. Kohdennetut resurssit tuovat säästöjä ja parantavat palvelua
Kun ikääntynyt saa oikea-aikaista tukea ja tietoa, hän pystyy usein asumaan kotona pidempään. Tämä vaikuttaa suoraan palveluiden kustannuksiin.
Kotihoidon vuosikustannus on noin 15 000 euroa henkilöä kohden. Ympärivuorokautinen palveluasuminen taas maksaa jopa 73 000 euroa vuodessa per asukas.
Luonan tekemässä laskelmassa, joka pohjautuu julkisesti saatavilla oleviin väestöennusteisiin ja hyvinvointialueiden kustannustietoihin, arvioidaan että jo 5 %:n parannus kotona asumisen jatkumisessa yli 75-vuotiailla toisi noin 2,44 miljoonan euron vuotuisen säästön. Jos vaikuttavuus yltäisi 10 %:iin, säästöt lähes kaksinkertaistuisivat.
Laskelma perustuu keskikokoisen hyvinvointialueen, kuten Keski-Suomen, väestörakenteeseen ja -ennusteisiin. Laskelma ja säästövaikutus ovat hyvinvointialuekohtaisia
Yksi ennakoivan toiminnan mahdollisuus voisi olla 75 vuotta täyttäneille lähetettävä kirje, jossa kerrotaan alueen palveluista ja tarjotaan yhteydenottokanava. Kirje voisi toimia matalan kynnyksen ensiaskeleena ja herättää kiinnostusta saatavilla oleviin tukimuotoihin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tämä on vain yksi tapa monista – ennakoitavuuden eteen on tehtävä työtä useilla rintamilla.
Esimerkiksi sähköinen asiointiportaali, jossa olisi yksinkertainen oma-arviointikysely, voisi auttaa tunnistamaan palvelutarpeen ajoissa. Lisäksi voidaan hyödyntää alueellisia väestötietoja ja terveystietoja tunnistamaan riski- tai muutoskohdassa olevia asiakasryhmiä ja tarjota heille kohdennettua ohjausta. Myös yhteistyö esimerkiksi järjestöjen tai apteekkien kanssa voisi tarjota mahdollisuuden kohtaamiseen arjessa.
Kokonaisuuden hallinta tuo ennakoitavuutta ja vaikuttavuutta
Hyvinvointialueilla tarvitaan nyt ennen kaikkea kykyä hallita kokonaisuuksia. Kun palveluketjut toimivat sujuvasti ja tieto kulkee, ammattilaiset voivat tehdä päätöksiä ajantasaisen tiedon perusteella ja kohdentaa tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Palveluintegraatio mahdollistaa tämän. Se luo läpinäkyvyyttä koko palvelupolkuun ja auttaa hahmottamaan, missä kohtaa asiakkaan tilanne muuttuu, missä kohtaa palveluiden käyttö kasvaa – ja miten siihen voidaan reagoida. Vaikka vaikuttavuuden ja tiedolla johtamisen tarkempi käsittely jätetään seuraavaan blogiin, mainittakoon jo nyt, että palveluintegraation avulla voidaan kerätä tietoa, joka tukee suunnittelua ja resurssien kohdentamista sekä auttaa hahmottamaan, missä kohtaa asiakkaan tilanne muuttuu, missä kohtaa palveluiden käyttö kasvaa, ja miten siihen voidaan reagoida.
Luona toimii hyvinvointialueilla palveluintegraattorin roolissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteistä palvelualustaa, yhteistä työtä palvelutuottajien kanssa ja säännöllistä yhteydenpitoa hyvinvointialueen kanssa. Näin rakentuu toimintamalli, jossa eri toimijat täydentävät toisiaan, eivät kilpaile tai työskentele erillään.
TARKISTUSLISTA: Näin kohdennat resurssit oikein ikääntyneiden palveluissa
Ennaltaehkäisevä tuki:
◻️ Tarjoa matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluita
◻️ Ota käyttöön kohdennettuja yhteydenottoja (esim. kirje 75-vuotiaille)
◻️ Hyödynnä digitaalisia oma-arviointityökaluja (esim. Omaolon palvelutarvearviointi)
Tunnista palvelutarve ajoissa:
◻️ Käytä alueellista väestö- ja terveystietoa ennakointiin
◻️ Tunnista riskiasiakkaita arjen kontaktipisteissä (esim. apteekit, järjestöt)
◻️ Hyödynnä valmiita kohtaamispaikkoja
Vahvista palveluintegraatiota:
◻️ Rakenna alueellinen palvelualusta alueella toimivista palveluntarjoajista
◻️ Aktivoi ja koordinoi palveluntuottajia yhteistyöhön
◻️ Varmista tiedonkulku ja yhteistyö eri tahojen välillä
Johtaminen ja seuranta:
◻️ Seuraa asiakkaan tilannetta jatkuvasti ja yksilöllisesti
◻️ Mittaa vaikuttavuutta, ei vain yhteydenottojen määrää
◻️ Hyödynnä dataa palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa
Yhteinen tavoite: tukea kotona asumista pidempään
Tavoitteena on tukea ikääntyneitä elämään mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, omien tottumustensa ja voimavarojensa mukaan. Tämä on paitsi taloudellisesti järkevää myös inhimillisesti oikein.
Vaikuttavuus syntyy useista tekijöistä: varhaisesta tarpeiden tunnistamisesta, omaehtoisuuden tukemisesta ja yksilöllisestä ohjauksesta. Tärkeää on myös se, että tieto tavoittaa oikeat ihmiset – sekä ikääntyneet itse että heidän läheisensä ja ammattilaiset.
Yhteenvetona: palveluintegraatio auttaa kohdentamaan resurssit viisaasti, tukee ikääntyneiden arkea ja hillitsee kustannusten kasvua. Se ei vaadi lisää byrokratiaa vaan parempaa yhteistyötä, tietoa ja kohtaamista.
Seuraavassa blogissa jatkamme tästä näkökulmasta: miten palveluneuvontaa ja ohjausta voidaan kehittää entistä vaikuttavammaksi mittaamalla oikeita asioita, ei vain toimintamääriä, vaan todellisia tuloksia asiakkaan näkökulmasta. Käymme läpi, millaisia mittareita tarvitaan vaikuttavuuden arviointiin, mitä jo seurataan ja miten tietoa voidaan hyödyntää palveluiden johtamisessa ja kehittämisessä.
Jos haluat kuulla tarkemmin siitä, miten Luona voi tukea hyvinvointialuettanne asiakaslähtöisen neuvonta- ja ohjauspalvelun rakentamisessa, olemme mielellämme käytettävissä keskusteluun - olethan yhteydessä!
