Luona logo

Sosiaalityöntekijänä Luonan vastaanottokeskuksessa

Sosiaalityöntekijän päivä vastaanottokeskuksessa alkaa aina aamuraportilla, joka määrittää pitkälti päivän kulun. Työ on kuitenkin asiakastyötä, joko suoraan tai epäsuorasti. ”Tapaamme asiakkaita lähi- ja etätapaamisissa, selvitämme heidän asioitaan eri verkostojen ja tahojen avulla, teemme kirjauksia ja otamme kantaa mm. vastaanottorahapäätöksiin”, kertovat Espoon vastaanottokeskuksessa työskentelevät sosiaalityöntekijät Jenna Mero ja Mailis Uusiniemi. Kaiken keskiössä on asiakas, mutta jokainen polku on uniikki. Asiakkaan tilanne vaikuttaa hyvin pitkälti siihen, millaista apua ja palveluja asiakas tarvitsee.

Sosiaalityöntekijä työskentelee sosiaalitiimissä, johon kuuluvat lisäksi vastaava sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaajia sekä kriisi- ja perhetyöntekijä. Vastaanottokeskuksessa yhteistyötä tehdään aktiivisesti myös ohjaus-, terveystiimin ja etuuskäsittelijöiden kanssa.

Vastaanottokeskus on oma yhteisönsä

Vastaanottokeskuksen asiakaskunta koostuu turvapaikanhakijoista ja, Ukrainan kriisin alettua, tilapäistä suojelua saavista ihmisistä. Sosiaalityöntekijän vastuulla on tunnistaa ja arvioida asiakkaan polku Suomessa. Työ on todella merkityksellistä ja apu kokonaisvaltaista. ”Törmäämme usein tilanteisiin, jotka ovat meille ihan uusia”, Jenna kertoo. Työ vaatiikin hyvää tilannetajua, nopeaa reagointia ja näppäriä tiedonhankintataitoja.

”Työ on täysin erilaista kuin missään muualla.”

Tiimityö ja vertaistuki korostuvat vastaanottokeskustyössä. Oli kyse sitten majoituksesta, terveydestä, vastaanottorahan saamisesta tai oikeiden palveluiden piiriin hakeutumisesta, kaikilla työntekijöillä on sama tavoite; edistää asiakkaan asioita Suomessa. Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijöitä myös konsultoidaan paljon muista vastaanottokeskuksista tai talon sisältä. ”Työ ei rajoitu vain omiin asiakkaisiin, vaan autamme paljon erilaisissa asioissa. Se tekeekin tästä työstä erityisen mielenkiintoisen”, Jenna ja Mailis sanovat.

Asiakkaiden kanssa tehdään yhteistyötä niin vastaanottokeskuksessa kuin kehyskunnissakin. ”Teemme kotikäyntejä, pidämme yhteyttä asiakkaisiin puhelimella ja sähköpostilla ja osallistumme erilaisiin verkostotapaamisiin esimerkiksi koulun kanssa”, Mailis kertoo. Työ on todella kokonaisvaltaista ja vastuullista. ”Olemme siellä, missä asiakas meitä tarvitsee niin kauan kuin on tarpeen”, Jenna jatkaa.

Merkityksellinen työpäivä

Onko sellaista kuin tyypillinen työpäivä? Jokainen päivä on erilainen jo asiakkaan asioidenkin vuoksi, mutta tietenkin päivissä on paljon asioita, jotka toistuvat. Aamuraportilla käydään läpi, mitä on tapahtunut ja mitä asioita pitää tänään hoitaa. ”Meillä on paljon asioita, jotka pitää hoitaa saman päivän aikana”, Mailis tuumaa. Kaikkiin päiviin kuuluu aina myös asiakaskohtaamisia, sähköposteihin vastaamista, asioiden hoitoa ja selvitystä puhelimitse, kirjaamista, vastaanottorahan harkintaan liittyviä asioita yms. Sosiaalityöntekijällä on myös omat asiakkaat, joita hoidetaan yhdessä työparin kanssa”, Jenna kertoo.

Työn erityisyyden vuoksi myös jatkuva kouluttautuminen on tärkeää. Lakisääteisten koulutusten lisäksi myös Maahanmuuttovirasto ja Luona kouluttavat työntekijöitä. Luona järjestää työnohjausta, tiimitunteja ja moniammatillisia tiimikohtaamisia, ja lisäksi sosiaalityöntekijöillä on omia kokouksia. ”Koulutuksia on paljon, ja niihin voi osallistua aina, kun ehtii”, Jenna kertoo.

Sosiaalityöntekijät toimivat myös vuorotellen päivystäjinä vastaanottokeskuksessa. Päivystysvuoroja on noin kahdesta kolmeen kuukauden aikana. Tällöin hoidetaan myös muiden sosiaalitiimiläisten ns. omia asiakkaita tarpeen mukaan. Jenna ja Mailis haluavat nostaa myös dokumentoinnin tärkeyden: ”Kaikki asiat kirjataan asiakastietorekisteriin. Tällä varmistamme, tietosuojan lisäksi myös mm. sen, että asiakkaan asiat hoituvat, vaikka oma työntekijä ei olisi juuri sillä hetkellä paikalla”.

Keskustelussa korostuu usein sanat ”asiakkaan asianajo”. Vaikka työ on ajoittain raskasta, auttaminen ja asiakkaan asioiden edistäminen korvaavat kaiken. ”Päivittäisellä työllämme on suuri merkitys”, Mailis ja Jenna sanovat yhdessä.

Kohtaamisen ja keskustelun tärkeys

Työssä korostuvat erilaiset ohjeet ja säädökset, mutta asiakaskohtaaminen ja asiakkaan kanssa keskustelu on erityisen tärkeää. Kielimuuri ei saa olla este keskustelulle. ”Käytämme työssämme tulkkeja, jotta asiakas saa palvelun aina myös omalla äidinkielellään. On erityisen tärkeää, että ymmärrämme toisiamme, se auttaa myös asioiden edistämisessä. Kun kohtaaminen on onnistunut, ja asiakas kokee tulleensa kuulluksi, on se paras palkkio työstä”, Mailis kertoo hymyillen.

Millainen sosiaalityöntekijä sitten soveltuu tähän työhön? Oma-aloitteinen, aktiivinen ja halu selvittää ja tarttua asioihin, ovat tärkeitä ominaisuuksia vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijältä. Luottamus itseen ja omaan asiantuntijuuteen on tärkeää, mutta myös tiimi- ja yhteistyötaidot korostuvat. ”Työtä tehdään yhdessä asiakkaiden parhaaksi, joten pitää osata myös pyytää apua”, Jenna muistuttaa.

#luonaote näkyy ja kuuluu työyhteisössä

Jenna ja Mailis ovat yhtä mieltä siitä, että työyhteisö ja yhteisöllisyys Luonassa ovat ainutlaatuiset. Luona on dynaaminen, tehokas ja tarkka työnantaja, mutta työkulttuuri on salliva, avoin ja keskusteleva. Palautetta annettaan ja otetaan vastaan. Voimme ottaa puheeksi asioita rohkeasti, ja perusasioista pidetään kiinni. Apua saa ja annetaan. #luonaote näkyy kaikissa kohtaamisissa niin asiakkaan kuin henkilöstön kanssa.

Luonan kulttuuri eli #luonaote on tapa toimia; inhimillisesti luonasi, kasvaen ja oppien sekä vastuullisesti toimien.

Luonassa mieluummin kokeillaan uusia asioita kuin jämähdetään vanhaan. Jos jokin asia ei toimikaan, se muutetaan takaisin tai koitetaan uutta. Tämä takaa sen, että Luona pysyy mukana muutoksessa ja voi vastata tarpeeseen nopeastikin.

Liukuva työaika ja mahdollisuus vaikuttaa massiivisesti omaan työpäivään ja -viikkoon ovat ehdottomasti isoja plussia Luonassa työskentelyssä. ”Töitä on paljon, mutta homma pelittää hyvin näin”, Jenna sanoo. Myös etätyötä on mahdollista tehdä niin halutessaan. Periaatteessa kaikki samat työtehtävät onnistuvat etänäkin, kyse on lopulta oman työn suunnittelusta ja kommunikaatiosta”, Mailis summaa.