Luona logo

Ihminen pitää kohdata ihmisenä

Tehkäämme mielikuvaharjoitus: Poliittinen tilanne Suomessa kärjistyy äärimmilleen, myös taloudessa menee entistä huonommin, työttömyys räjähtää nousuun, konkurssiaalto kasvaa. Äärijärjestöt, kuten Soldiers of Odin, saavat yhä enemmän jalansijaa, katupartiointi lisääntyy, ääriryhmät hankkivat aseita, poliisi on voimaton eikä pysty puuttumaan tilanteeseen mitenkään. Ihmisiä pahoinpidellään milloin mistäkin syystä ja syyttä, ihmisiä katoaa selittämättömästi, jopa tapetaan, syyllisiä ei löydy.

Kukaan ei voi enää olla varma omasta turvallisuudestaan. Kun lähdet aamulla töihin et voi olla varma, pääsetkö hengissä perille. Illalla et voi olla varma, ovatko omaisesi enää hengissä, onko kotitalosi vielä pystyssä vai onko se räjäytetty maan tasalle. Kuinka kauan tällaisessa tilanteessa jatkat elämääsi näissä olosuhteissa jos tiedät, että muutaman sadan kilometrin päässä on valtio nimeltään Ruotsi, jossa on turvallista elää, siellä sinun ei tarvitse pelätä oman tai omaistesi turvallisuuden puolesta? Odotatko vielä ja toivot tilanteen Suomessa parantuvan, vaikka henkesi on joka päivä uhattuna vai lähdetkö pakoon tätä kestämätöntä tilannetta turvalliseen Ruotsiin?

– Mietitkö päivän, viikon, kuukauden?

Syyriassa käydään sotaa. Kaupunkisotaa, jossa eniten kärsivät siviilit, vanhukset ja lapset. Näemme päivittäin äärimmäisen traumaattisia kuvia verta vuotavista lapsista, itkevistä äideistä. Voimmeko sulkea silmämme ja korvamme tältä äärimmäiseltä inhimilliseltä hädältä sanoen, että sodan keskellä elävät ihmiset eivät ole tervetulleita Suomeen?

Suomi on turvallinen maa, Suomi on vauras maa. Meilläkin on paljon apua tarvitsevia ihmisiä, mutta meillä on myös resursseja auttaa äärimmäisessä hädässä olevia kanssaihmisiämme. Jopa jotkut kansaedustajat ovat olleet sitä mieltä, että ihmisarvo ja ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille ihmisille. Kyllä ne kuuluvat. Ihmisarvoa ei voi ansaita, vaan se on syntymässä saatu, riippumatta ihonväristä, uskonnosta, sukupuolesta. Meidän velvollisuutemme on antaa kaikille ihmisille mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää. Kenenkään – eikä varsinkaan lasten – tule kärsiä sodan mielettömyyksistä.

Me kaikki tarvitsemme toista ihmistä. Tarvitsemme toivoa, toivoa paremmasta huomisesta, toivoa siitä, että meitä rakastetaan, että emme ole yksin. Me kaikki tarvitsemme joskus kanssaihmistemme apua.

Tommy Tabermannin ehkä rakastetuin runo Pieni laulu ihmisestä  kiteyttää kaiken tämän:

Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
(Maa, 1987)

Kirjoittaja: Pekka Tuomola, lääketieteellinen johtaja, Luona Oy.

Pekka Tuomola

Anna kirjoittajalle palautetta etunimi.sukunimi at luona.fi