Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja samalla kasvaa tarve löytää keinoja, jotka tukevat ikäihmisten arkea, osallisuutta ja toimintakykyä ajoissa – ennen kuin on tarve raskaammille palveluille.
Tässä kirjoituksessa kokoan keskeiset havainnot Suoraa puhetta Sotesta -podcastin viidennestä jaksosta, jossa vierainani olivat Luonasta Pirkanmaan hyvinvointialueen kahdella lähitorilla palveluvastaavana toimiva Maija Sankari sekä neuvonta- ja ohjauspalveluiden sekä lähitorien palvelupäällikkö Reetta Serrhini. Keskustelemme erityisesti kohtaamispaikkatoiminnan mahdollisuuksista tukea ikääntyneiden osallisuutta ja toimintakykyä.
Mitä kohtaamispaikkatoiminta käytännössä on?
Kohtaamispaikkatoiminnan tarkoituksena on tuoda ikäihmisten palvelut lähelle alueen asukkaita sekä tarjota matalan kynnyksen apua ja tukea. Samalla toiminta vahvistaa ikääntyneiden mahdollisuuksia osallisuuteen ja alueelliseen yhteisöllisyyteen.
Kohtaamispaikkatoiminnasta yksi esimerkki on lähitorit, jotka toimivat Pirkanmaan hyvinvointialueella. Lähitorin verkostomainen palvelurakenne tuo alueen palvelut tehokkaasti ikäihmisen luo, ja palvelun saatavuus “yhdeltä luukulta” sujuvoittaa merkittävästi palvelukokemusta. Lähitorit ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja Pirkanmaalla, joihin ikääntynyt voi tulla ilman ajanvarausta.
Käytännössä kohtaamispaikkatoiminta tarkoittaa laajaa palvelupalettia saman katon alla:
- neuvontaa hyvinvointialueen palveluista, järjestöjen toiminnasta ja yksityisistä palveluista
- ohjausta ja apua henkilölle sopivan palvelun tai toimijan löytämiseen, sillä jokaisen tilanne ja tuen tarve ovat yksilöllisiä
- erilaista ryhmätoimintaa kuten esim. järjestöjen tarjoamia ryhmiä
- digitaalisten taitojen harjoittelua
Palvelutarve pyritään ratkaisemaan yhdellä käynnillä.
Palvelukokonaisuus integroituu saumattomasti hyvinvointialueen palvelutarjontaan ja toimii sujuvana siltana hyvinvointialueen, järjestötoiminnan ja itse rahoitettavien palveluiden välillä.
Miksi kohtaamispaikat ovat tärkeitä?
Säännöllinen osallistuminen sosiaaliseen toimintaan ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä, ehkäisee yksinäisyyttä ja auttaa ihmistä löytämään vertaisia samanlaisessa elämäntilanteessa. Pienet, ajoissa tapahtuneet kohtaamiset voivat lykätä raskaampien palveluiden tarvetta merkittävästi.
Kohtaamispaikkojen merkitys korostuu entisestään väestön ikääntyessä ja muistisairauksien yleistyessä. THL vuonna 2024 julkaisemien Kansallinen terveysindeksi -hankkeen tulosten mukaan Suomessa muistisairausdiagnoosin saa vuosittain noin 23 000 ihmistä, ja vuonna 2040 muistisairautta sairastavia arvioidaan olevan jo lähes 250 000. Tämä tarkoittaa, että muistisairautta sairastavien määrä kasvaa noin 60 prosenttia tulevien vajaan kahden vuosikymmenen aikana.
Luonan tuottamassa kohtaamispaikkatoiminnassa toteutetaan myös Finger-toimintamallin mukaista muistia ja ajattelua aktivoivaa toimintaa, joka vaikuttaa aivoterveyteen, sosiaaliseen aktiivisuuteen, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä terveellisiin elintapoihin. Kohtaamispaikkatoiminnassa voi esimerkiksi järjestää FINGER-teemaisia ryhmiä, kuten muistikahvila, pilates tai vaikka ravitsemukseen liittyviä ryhmiä. Kun asiakas pystyy muuttamaan elintapojaan parempaan suuntaan, muistitoiminnot säilyvät pidempään.
Kyse ei siis ole "mukavasta lisästä", vaan on ennaltaehkäisystä, jolla on mitattavaa vaikutusta.
Matala kynnys osallistua ja liikkuva kohtaamispaikkatoiminta tavoittavat tehokkaasti
Yksi keskeinen kysymys on se, miten löydetään ne ikääntyneet, jotka hyötyisivät palvelusta, mutta eivät itse osaa tai uskalla hakea apua.
Kohtaamispaikoille voi tulla matalalla kynnyksellä ja ilman, että tuntee tulevansa leimatuksi "avunhakijaksi". Lisäksi kohtaamispaikat voivat jalkautua lähialueilla sinne missä asukkaat jo muutenkin liikkuvat esimerkiksi kauppakeskuksiin tai kirjastoihin.
Tähän liittyy myös liikkuvien kohtaamispaikkojen idea. Uusia toimipisteitä ei voi eikä kannata lisätä loputtomasti, mutta liikkuva malli mahdollistaa laajan tavoittavuuden kustannusvaikuttavasti.
Mitä päättäjien olisi syytä ymmärtää juuri nyt?
Tämän hetken päätökset muovaavat sitä, millainen sote on kymmenen vuoden päästä. Kolme asiaa nousi vieraitteni puheenvuoroista erityisesti esiin:
Kohtaamispaikkatoimintaa tarvitaan lisää. Erityisesti liikkuva malli on keino tavoittaa ihmiset kustannusvaikuttavasti siellä missä he jo ovat.
Ennaltaehkäisy on halvempaa ja inhimillisempää. Nämä kaksi eivät ole ristiriidassa, ne tukevat toisiaan.
Kotona asumisen tukeminen on koko järjestelmän kestävyyden ydin. Mitä pidempään ikääntynyt pärjää kotona, sitä parempi hänelle itselleen ja koko palvelujärjestelmälle.
Kuuntele koko keskustelu Suoraa puhetta Sotesta -podcastin jaksossa 5.