Luona logo

Vastaanottokeskusten turvallisuutta luodaan ihmisten avulla

Julkinen keskustelu kansalaisten ja vastaanottokeskusten turvallisuudesta nousi voimakkaasti esille syksyn 2015  poikkeuksellisen tilanteen myötä.

Suomessa maailmanpolitiikka ja -tilanne näyttäytyi niin, että tänne saapui lyhyen ajan sisällä noin 33 000 turvapaikanhakijaa totutun noin 6000 vuotuisen hakijan sijaan. Vaikka meillä on hyvin toimiva vastaanottokeskusjärjestelmä, oli tulijoiden määrä niin suuri, ettei tilannetta saatu hoidettua eikä tulijoita majoitettua perinteisin keinoin ja menetelmin.

Kaiken kaikkiaan Suomessa avattiin 184 uutta vastaanottokeskusta vuoden 2015 aikana. Kaikille turvapaikanhakijoille saatiin katto pään päälle. 

Turvallisuuden pelättiin romahtavan vuoroin kaduilla, vuoroin vastaanottokeskuksissa. Kaduille ja vastaanottokeskuksiin vaadittiin lisää turvallisuutta, vartijoita ja poliiseja, vaikka kenelläkään ei tuntunut olevan selkeää kuvaa siitä, mitä tarkalleen pitäisi tehdä. Pariisin terroriteot kiristivät ilmapiiriä Suomessa entisestään. Myös erilaiset ryhmittymät aktivoituivat osaltaan kiristämään turvallisuuden ilmapiiriä. Muutama vakava tuhotyö kohdistui olemassa oleviin vastaanottokeskuksiin.

Vastaanottokeskustoiminnan turvallisuutta on kehitetty tilanteen edetessä koko ajan. Keskuksissa työskentelee vartijoita nyt ensimmäisen kerran ns. vakiintuneena henkilöstönä yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Pyrimme yhdessä Maahanmuuttoviraston, poliisin ja pelastusviranomaisten löytämään oikean toimintamallin sekä resurssitason, jotta erilaiset häiriötilanteet saatiin hoidettua niin keskusten sisä- kuin ulkopuolella. Tilanne tässä laajuudessaan oli kaikille uusi.

Vastaanottokeskus on kokeneen ammattilaisen työpaikka. Alusta asti oli selvää, että työympäristönä vastaanottokeskus on poikkeuksellinen myös vartijan työssä. Työ vaatii kokemuksen lisäksi erityistä asiantuntemusta kuten kielitaitoa ja majoittujien kulttuurien ja tapojen ymmärtämistä. Työssä täytyy jaksaa myös poikkeuksellisen aktiivista sosiaalista kanssakäymistä. Idea vastaanottokeskusvartijan koulutuksesta syntyi täysin näiden poikkeuksellisten tarpeiden pohjalta. Malli VOK-vartija –koulutuksesta esiteltiin Maahanmuuttovirastolle, josta näytettiin vihreää valoa.

VOK-vartija -koulutuksen keskeisin tavoite oli lisätä vartijoiden ymmärrystä monikulttuurisessa ympäristössä työskentelystä. Merkittävässä osassa oli Kirkon Ulkomaanavun toteuttama kulttuurikoulutus. Vastaanottokeskuksen asukkaiden lähtömaan tilanteen ymmärtäminen yleisellä tasolla auttoi jäsentelemään myös ilmiön ympärillä käytävää julkista keskustelua.

Kulttuurikoulutuksen lisäksi vartijakoulutuksessa opeteltiin turvallisia työskentelytapoja vastaanottokeskuksessa, käytiin läpi mahdollisia erityistilanteita ja kerrattiin alan lainsäädäntöä. Koulutukseen sisältyi myös poliisin puheenvuoro sekä asiaa palo- ja pelastusturvallisuudesta.

Vastaanottokeskuksissa turvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Vartijoiden ohella myös muu henkilökunta, kuten ohjaajat, seuraavat turvallisuuden toteutumista. Lisäksi asukkaillekin pidetään infoja palo- ja turvallisuusasioista ja harjoittelemme toimimista myös hätätilanteessa, esimerkiksi poistumisturvallisuusharjoituksen muodossa.

Vaikka keskuksissa on käytössä paljon turvatekniikkaa, Luonan tavoitteena on kuitenkin, että turvallisuutta luodaan ihmisten avulla. Tätä toteuttavat myös ammattitaitoiset, toimintaympäristönsä hyvin tuntevat ja asiakaspalveluhenkiset vartijat.

Keskustelu siitä, pitäisikö vastaanottokeskuksiin asettaa järjestyksenvalvojia, on jatkuvasti ajankohtainen. Tätä keskustelua on käyty kiivaasti jo viime syksystä alkaen. Järjestyksenvalvojan asettaminen vaatisi voimassaolevan lain muuttamisen. Tässä kohtaa haluan vain tuoda esille sen, että järjestyksenvalvojan ensisijainen tehtävä on ylläpitää toimialueellaan järjestystä ja turvallisuutta. Tämä käy minulle!

TOP 5 -keinot vastaanottokeskusten turvallisuuden ylläpitämiseksi:

  1. Tilannekuvan ylläpito ja ennustettavuus
  2. Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö
  3. Virikkeiden ja työtoiminnan järjestäminen
  4. Tiivis viranomaisyhteistyö
  5. Palveluiden monimuotoisuus

Luona tuottaa vastaanottokeskusten vartioimis- ja turvallisuuspalvelut itsenäisesti. Luonan turvallisuusorganisaatioon kuuluu noin 100 työntekijää.

Kirjoittaja: Jani Kinnunen, turvallisuusjohtaja, Luona Oy, on entinen poliisi ja toiminut kuusi vuotta Barona Group-konsernin ja Luonan turvallisuusvastaavana.

Anna kirjoittajalle palautetta sposti etunimi.sukunimi@luona.fi