Ikääntyneiden palvelujärjestelmää on uudistettava nopeasti ja vaikuttavasti. Samanaikaisesti tarvitaan sekä taloudellisesti kestäviä ratkaisuja että inhimillisesti toimivaa tukea.
Tämä blogi on osa blogisarjaa, jossa tarkastellaan neuvonnan ja ohjauksen roolia ikääntyvien palveluiden kehittämisessä. Sarjassa syvennytään muun muassa asiakaskokemukseen, kustannustehokkuuteen, digitaalisiin ratkaisuihin ja tiedolla johtamiseen.
Ensimmäisessä osassa keskitymme siihen, miten neuvonta- ja ohjauspalvelut voivat auttaa hyvinvointialueita vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen ja tukea ikääntyneiden kotona asumista.
Miksi neuvonta ja ohjaus ovat juuri nyt niin tärkeitä?
Neuvonta- ja ohjauspalveluiden merkitys korostuu erityisesti nyt, kun eletään taloudellisesti haastavia aikoja. Ennakoivalla työllä, ajantasaisella tiedolla ja sujuvalla ohjauksella voidaan paitsi säästää merkittäviä summia myös tarjota inhimillisesti parempaa palvelua ikääntyneille.
Yksi suurimmista haasteista hyvinvointialueilla on varmistaa, että ikääntyvät asukkaat pääsevät oikeiden palvelujen äärelle oikeaan aikaan.
Tavoitteena pitäisi olla yhden luukun periaatteella toimiminen, jolloin iäkäs henkilö saa yhdellä yhteydenotolla sekä neuvontaa että ohjausta.
Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan aina ole, vaan liian usein ikääntynyt joutuu selvittelemään asioita itse, siirtymään palvelusta toiseen ja ottamaan yhteyttä useaan eri tahoon. Myös omaiset joutuvat usein ottamaan vetovastuun asioiden hoitamisesta monimutkaisen palvelurakenteen vuoksi.
Tilanne on erityisen haastava, jos ikääntynyt asuu yksin. Jos apu ei ole helposti saavutettavissa tai asioiden selvittäminen jää hänen vastuulleen, on vaarana, että ikääntynyt luovuttaa ja jää ilman tarvitsemaansa tukea - pahimmillaan kokonaan järjestelmän ulkopuolelle.
Hyvin toimiva neuvonta- ja ohjauspalvelu auttaa asiakasta suunnistamaan pirstaleisessa palveluviidakossa ja pääsemään sujuvasti sopivimman tuen piiriin.
Tällainen palvelu on paitsi tarpeellinen, myös välttämätön tilanteessa, jossa järjestelmän monimutkaisuus voi muodostaa esteen avun saamiselle. Sen sijaan, että asiakas joutuu itse ottamaan yhteyttä useisiin paikkoihin, tieto kulkee palveluntuottajien välillä ja asiakas saa kokonaisvaltaista tukea. Mukana voivat olla myös yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut.
Mitä palveluintegraatio tarkoittaa ja miten se liittyy neuvontaan ja ohjaukseen?
Palveluintegraatio tarkoittaa eri palveluiden yhteensovittamista asiakkaan näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi.
Se ei ole pelkkä hallinnollinen rakenne, vaan käytännön keino varmistaa, että asiakas saa apua oikeaan aikaan ilman katkoksia tai päällekkäisyyksiä.
Palveluintegraatio pähkinänkuoressa
- Yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut asiakkaan tarpeiden mukaan
- Mahdollistaa saumattomat siirtymät eri palvelujen välillä
- Tukeutuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen
- Vähentää siiloutumista ja parantaa asiakaskokemusta
Palveluintegraation osa-alueita ovat esimerkiksi:
- Neuvonta ja palveluohjaus
- Tiedon jakaminen eri toimijoiden kesken
- Moniammatillinen yhteistyö
- Saumaton siirtyminen eri palvelumuotojen välillä
Ikääntyneiden palveluiden paine kasvaa
Ikääntyneiden palveluiden järjestäminen on yksi hyvinvointialueiden merkittävimmistä ja haastavimmista tehtävistä.
Yhteinen tavoite on, että iäkäs henkilö voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Tämän tavoitteen toteutuminen vaatii toimivaa palveluverkostoa, oikea-aikaista ohjausta ja sujuvia siirtymiä silloin, kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista.
Tilanne on haastava. Suomessa oli 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä vuoden 2023 lopussa 1,3 miljoonaa. Heidän määränsä ennustetaan ylittävän 1,5 miljoonan rajan 2040-luvun alussa.
Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa jyrkästi. Ympärivuorokautisen hoivan kattavuus on jo nyt alle 8 %, ja sen ennustetaan laskevan alle 6 %:iin vuoteen 2030 mennessä.
Tämä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi joukko ikääntyneistä asuu kotona pidempään, usein ilman riittävää tukea.
Lisää ennakoitavuutta palvelurakenteeseen
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 painottaa, että ikääntyneiden määrän kasvu ei ole kriisi, vaan mahdollisuus, mutta ainoastaan jos yhteiskunnan rakenteet ja palvelut uudistuvat. Ohjelma korostaa ennakoivaa ja asiakaslähtöistä palvelurakennetta, jossa keskeistä on eri toimijoiden välinen yhteistyö, tiedon jakaminen ja yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa.
Tämä näkökulma tukee vahvasti neuvonta- ja ohjauspalvelujen tarvetta: erillisten palvelujen sijaan tarvitaan kokonaisuuksia, jotka tukevat ihmistä läpi elämän ja mukautuvat muuttuviin tarpeisiin.
Taloustilanne pakottaa viisaampiin ratkaisuihin
Samaan aikaan hyvinvointialueiden resurssit ovat tiukoilla. Vuonna 2024 hyvinvointialueiden tulos oli 1,2 miljardia euroa alijäämäinen.
Ikääntyneiden palvelut muodostavat noin 21 % koko sote-kokonaisuuden kustannuksista. Useat hyvinvointialueet ovat jo pyytäneet lisärahoitusta valtiolta, ja toimintaa joudutaan tehostamaan samanaikaisesti, kun väestön palvelutarpeet kasvavat.
Neuvonta ja ohjaus eivät ole lisäkuluja, vaan keino kohdentaa olemassa olevat resurssit viisaammin, välttää päällekkäisyyksiä ja estää kalliiden palveluiden käyttöönotto silloin, kun kevyempi ratkaisu riittäisi.
Pirstaleinen palvelukenttä ei palvele asiakasta
Ikääntyneiden palvelutarpeet ovat moninaisia: erilaiset fyysiset sairaudet, muistisairaudet, yksinäisyys ja toimintakyvyn heikkeneminen. Nämä vaativat sekä sosiaali- että terveyspalvelujen saumatonta yhteensovittamista. Liian usein palvelut toimivat siiloissa ja asiakas tai hänen omaisensa jäävät yksin etsimään apua.
Missä neuvonta- ja ohjauspalvelut voivat auttaa?
- Yksi yhteydenotto: asiakkaan ei tarvitse tietää, kuka tuottaa mitä, vaan järjestelmä tietää ja ohjaa
- Asiakasneuvonta ja ohjaus tavoittavat oikeaan aikaan (esim. puhelimitse, digitaalisesti, palvelupisteessä)
- Kotona pärjäämistä tukevat palvelut, kuten etähoiva, turvapuhelin, fysioterapia ja kotiin tuotava tuki, kootaan kaikki yhteen näkymään
- Raskaampiin palveluihin siirtymistä voidaan ennakoida ja toteuttaa sujuvasti
- Teknologia ei kuitenkaan korvaa kaikkea, kuten inhimillistä kohtaamista asiantuntevan henkilöstön kanssa
Miten vaikutukset näkyvät?
- Vähemmän päällekkäisiä kontakteja ja palveluja → säästöjä ja parempi asiakaskokemus
- Nopeampi reagointi muuttuviin tarpeisiin → vähemmän kriisitilanteita ja päivystyskäyntejä
- Tietopohjainen päätöksenteko → resurssit sinne, missä tarve on suurin
Esimerkki:
Jos 100 asiakasta siirtyy raskaan hoivan sijaan kevyempään, yhteensovitettuun tukeen (esim. kotihoito, tukipalvelut, teknologia), säästö voi olla jopa 400 000 € vuodessa.
Laajemmassa mittakaavassa tämä voi tarkoittaa useiden miljoonien eurojen säästöjä ja ennen kaikkea parempaa elämänlaatua ikääntyneelle.
Luonan rooli neuvonta- ja ohjauspalveluissa
Luona toimii hyvinvointialueiden kumppanina kehittämässä asiakaslähtöistä neuvonta- ja ohjausmallia. Kokonaisuus sisältää asiakasohjauksen, digitaalisen palveluhaun, monikanavaiset yhteydenottotavat sekä raportoinnin tiedolla johtamisen tueksi.
Tavoitteena on, että oikea apu löytyy oikeaan aikaan ja, että siirtymät raskaampiin palveluihin ovat suunniteltuja, eivät pakon sanelemia.
Seuraa blogisarjaa: seuraavassa osassa syvennymme siihen, miten neuvonta- ja ohjauspalvelut näkyvät konkreettisesti ikääntyneiden arjessa.
Jos haluat kuulla tarkemmin siitä, miten Luona voi tukea hyvinvointialuettanne asiakaslähtöisen neuvonta- ja ohjauspalvelun rakentamisessa, olemme mielellämme käytettävissä keskusteluun - olethan yhteydessä!
