Työllistymisen esteet eivät aina ole osaamiseen tai työpaikkoihin liittyviä. Taustalla voi olla terveydellisiä ja hyvinvointiin kytkeytyviä tekijöitä, jotka jäävät helposti tunnistamatta, erityisesti silloin, kun ihminen on työtön eikä kuulu esimerkiksi työterveyshuollon piiriin.
Juuri tässä kohtaa lakisääteisillä työttömien terveystarkastuksilla ja elintapaohjauksella on merkittävä, mutta harmillisen alihyödynnetty rooli. Kyse ei ole vain terveydestä, vaan työ- ja toimintakyvyn tunnistamisesta, tukemisesta ja oikea-aikaisesta ohjaamisesta osana työllistymispolkua.
Yksi keskeinen ajatus, joka helposti unohtuu, on tämä: terveyden ylläpito ei voi alkaa vasta silloin, kun ihminen työllistyy ja pääsee työterveyshuollon piiriin. Työttömyyden aikana tapahtuvat muutokset terveydessä ja toimintakyvyssä vaikuttavat suoraan siihen, millaiset mahdollisuudet työllistymiseen ylipäätään ovat.
Suoraa puhetta sotesta -podcastin ensimmäisessä jaksossa työttömien terveyden edistämisteemaa ovat ruotimassa vieraanani Sari Tuominen ja Johanna Myyryläinen Helsingin työllisyyspalveluista. Helsingin kaupunki ja Luona tekevät yhteistyötä työttömien terveystarkastuksissa.
Käyn tässä blogissa läpi podcast-jakson keskeisen sisällön. Mistä tarkalleen ottaen keskustelimme ja mitä tästä keskustelusta jäi käteen?
Lue lisää Suoraa puhetta sotesta -podcastista
Terveystarkastus toimii myös työkyvyn kartoittajana
Työttömyyden pitkittyessä terveydestä huolehtiminen saattaa jäädä taka-alalle ja ongelmat hiljalleen kasaantua. Moni työtön ei myöskään hakeudu tarkastukseen, jos mitään selkeää terveyshuolta ei ole.
Työttömän terveystarkastuksen keskeinen arvo ei ole kuitenkaan pelkästään sairauksien ehkäisyssä tai elintapojen tarkastelussa. Käytännössä se toimii matalan kynnyksen työkyvyn kartoituksena, jossa:
- tunnistetaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät
- arvioidaan työ- ja toimintakykyä suhteessa työllistymisen vaatimuksiin
- tehdään näkyväksi mahdollinen kuntoutustarve tai tuen tarve
Pienilläkin havainnoilla voi olla suuri vaikutus. Esimerkiksi verenpaineen kohoamisen, kohonneen verensokerin, tuki- ja liikuntaelinvaivojen tai mielenterveyden haasteiden tunnistaminen voi avata polun hoitoon, kuntoutukseen tai realistisempaan työllistymispolun suunnitteluun. Monilla työttömien terveystarkastukseen osallistuneilla on todettu olevan jo pidemmälle edenneitä terveystilan haasteita, joihin puuttuminen on edellytys eteenpäin pääsemiselle.
Viestintä ratkaisee, kenet palvelu tavoittaa
Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden kokemukset osoittavat, että aktiivinen ja monikanavainen viestintä on välttämätöntä, jotta työttömät saavat tiedon oikeudestaan terveystarkastukseen.
Helsingin kaupunki tarjoaa tänä vuonna terveystarkastuksen kaikille työttömille työnhakijoille, joita on tällä hetkellä noin 58 000. Ilman systemaattista viestintää palvelu ei yksinkertaisesti tavoita kohderyhmäänsä.
Helsingin kaupungilla on tiedotettu oikeudesta terveystarkastukseen esimerkiksi
- työllisyyspalveluiden somekanavissa
- suorilla sähköpostiviesteillä asiakkaille
- näkyvyydellä fyysisissä toimipisteissä sähköisten infotaulujen avulla
Terveystieto osaksi työllistymispolkua
Jotta terveystarkastuksella olisi todellista vaikuttavuutta, sen tuottama tieto ei voi jäädä irralliseksi. Parhaimmillaan terveystarkastuksesta saatava palaute ja mahdolliset lääkärinlausunnot integroidaan suoraan osaksi asiakkaan työllistymisprosessia.
Tämä edellyttää:
- sujuvaa yhteistyötä terveyspalveluiden ja työllisyyspalveluiden välillä
- yhteistä ymmärrystä siitä, miten terveyteen liittyvä tieto tukee työllistymistä
- selkeitä toimintamalleja ja vastuunjakoa
Kun tieto kulkee oikeaan aikaan oikeille toimijoille, vältetään päällekkäistä työtä ja tuetaan asiakkaan etenemistä yhdellä, yhteisellä polulla.
Yhteistyöllä toimivampi palvelupolku
Suomessa työllisyyden ja terveyden rajapintaa muovaavat 45 työllisyysaluetta ja yli 20 hyvinvointialuetta, joissa on monenlaisia käytäntöjä työttömien terveydestä huolehtimisessa. Saumaton, organisaatiorajat ylittävä tiedonkulku ja strateginen yhteistyö ovat siksi ratkaisevassa roolissa.
Myös Helsingissä kokonaisuus on laaja: kaupungilla on asiakkainaan kymmeniä tuhansia työttömiä työnhakijoita ja yli 20 terveysasemaa. Saumattomat palvelupolut eivät synny itsestään, vaan ne vaativat tietoista yhteiskehittämistä.
Kun sosiaali-, terveys ja työllisyyspalvelut rakennetaan aidosti asiakkaan näkökulmasta yhteen, syntyy vaikuttavuutta, joka hyödyttää yksilöä, palvelujärjestelmää ja koko yhteiskuntaa. Yksityiset sote-palveluiden tuottajat eivät ole tässä kontekstissa vain palvelun tuottajia, vaan strategisia kumppaneita, jotka mahdollistavat digitaalisten ratkaisujen ja sujuvan tiedonvaihdon avulla asiakaslähtöisen kokonaisuuden.
