Hyvinvointiteknologia käsittää kaiken tekniikan, joka tavalla tai toisella parantaa sitä tarvitsevien elämää. Ikäihmisten parissa hyvinvointiteknologian apuvälineitä käytetään turvallisuuden, toimintakyvyn, osallistumisen ja omatoimisuuden säilyttämiseen tai parantamiseen.
Ikäihmisten ohjaus- ja neuvontatyössä hyvinvointiteknologian piiriin ohjaaminen on vaikuttava ja asiakaslähtöinen neuvonnan osa-alue. Se on myös erittäin ajankohtainen ja tärkeä asia. Hyvinvointiteknologian ohjaus tulee ajoittaa oikea-aikaisesti, jolloin ikäihmisten neuvontapiste onkin avainasemassa.
Neuvontatyössä onnistutaan, kun asiakas kohdataan ratkaisukeskeisesti ja yksilöllisesti. Tällöin hyvinvointiteknologian ohjaus saadaan kohdennettua oikealle asiakasryhmälle, oikea-aikaisesti. Kun ohjaukseen panostetaan, saadaan madallettua kynnystä ja vähennettyä pelkoa hyvinvointiteknologiaa kohtaan.
Blogitekstin kirjoittaja Merja Pekkanen toimii palvelupäällikkönä Luonan Kotona-palveluissa, joka tuottaa neuvonta- ja ohjauspalveluja ikäihmisten kotona asumisen tueksi.
Oikeus omannäköiseen elämään
Meille jokaiselle on tärkeää oman elämänhallinnan säilyttäminen. Omannäköinen elämä on jokaisen oikeus, ikään katsomatta. Ikääntyessä ja toimintakyvyn heikentyessä on tärkeää saada säilyttää itsemääräämisoikeus. Kun saa tehdä tuttuja ja rakkaita arjen askareita, itsearvostus säilyy. Liikkeessä ja toiminnassa pysyminen on parasta kuntoutusta toimintakyvyn säilyttämiseksi.
Toimintakyvyn laskiessa tai esimerkiksi muistisairauden kohdatessa, liikkeessä pysymisen haasteeksi tulee usein läheisten hyvää tarkoittava huoli. Pelko voi olla erittäin aiheellinen, koska tekevälle sattuu, ja lipsahdus voi käydä tutussakin arjen puuhassa. Toisaalta turvallista ei ole myöskään paikallaanolo, silloin toimintakyky ja lihasvoima heikkenevät. Kotisohvalla pysytteleminen ei siis ole ratkaisu turvalliseen elämään.
Hyvinvointiteknologian apuvälineet tuovat turvaa kotona asumisen tueksi
Muistihäiriöisen ikäihmisen läheisen huolta helpottaa erilaiset paikannusratkaisut. Valikoimaa on paljon, esimerkiksi omaisen älypuhelimen karttasovellukseen liitettävistä paikantimista paikantaviin turvapuhelimiin. Näiden arjen apuvälineiden avulla ikäihminen saa edelleen jatkaa liikkumista myös kodin ulkopuolella, mutta läheisen ei tarvitse jatkuvasti kantaa huolta eksymisvaarasta. Eksymistilanteessa paikannus ohjaa eksyneen luokse ja hänet voidaan saattaa turvallisesti takaisin kotiin.
Kotiin on saatavilla erilaisia sensoreita ”haistelemaan” kodin tapahtumia. Sensori saadaan hälyttämään esimerkiksi kaatumistilanteessa. Läheisen huolta ikäihmisen ruokahuollon toteutumisesta voidaan myös helpottaa esimerkiksi seuraamalla jääkaapin oven avautumista niin, että se johtaa mikroaaltouunin käyttöön. Näin saadaan viitettä siitä, että läheinen puuhastelee onnistuneesti ruoanlaiton parissa. Todennäköisesti jatkuva huoli läheisen ravitsemustilasta helpottaa. Jos laite sen sijaan antaa viitettä siitä, että ruokahuolto ei toteudu odotetulla tavalla, apu pystytään järjestämään.
Lääkkeiden oton varmistaminen voidaan myös hoitaa teknologia-avusteisesti. Erilaiset lääkemuistuttajat ja -automaatit ovat kaikkien saatavilla. Miten helpottaakaan läheisen huolta, kun puhelimeen kilahtaa viesti oikea-aikaisesti otetuista lääkkeistä.
Kotiin on saatavissa myös paljon turvallisuustekniikkaa, kuten esimerkiksi turvapuhelimen lisälaitteena saatavat palohälytin, häkävaroitin, ovi- ja liesivahti. Tärkeä osa hyvinvointia on myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Esimerkiksi kuvapuhelinpalvelu auttaa pitämään kontakteja yllä kauempanakin asuviin läheisiin.
Hyvinvointiteknologialla tuetaan jäljellä olevaa toimintakykyä
Itsemääräämisoikeus sisältää oikeuden oman yksilöllisen aikataulun noudattamiseen. Ikäihmisten ohjaaminen teknologian ratkaisujen piiriin onkin mielestäni hyvin asiakaslähtöistä. Ikäihminen saa riippumattomuuden ja pärjäämisen kokemuksen, läheinen turvallisuudentunteen. Hyvinvointiteknologialla mahdollistetaan joustavampi ja asiakaslähtöisempi aikataulu, ja tuetaan asiakkaan toimintakykyä, itsemääräämisoikeutta ja omanarvon tunnetta.
Parhaimmillaan hyvinvointiteknologiaohjauksessa tartutaan asiakkaan jäljellä oleviin voimavaroihin ja tuetaan häntä hyvään elämään kotona. Tämä tehdään kevyin, asiakaslähtöisesti räätälöidyin ja ennaltaehkäisevästi ajoitetuin tukitoimin.
Oikeat apuvälineet oikea-aikaisesti ja oikein kohdennettuna
Hyvinvointiteknologian apuvälineiden käyttöönoton oikea ajoittaminen on keskeistä. Mielestäni hyvinvointiteknologian paras vaikuttavuus saavutetaan, kun varhaisessa vaiheessa panostetaan hyvinvointiteknologian pariin ohjaamiseen. Hyvinvointiteknologiaohjauksella voidaan ennaltaehkäistä kotihoidon piiriin siirtymistä. Jos kotihoidon palvelu ehditään aloittaa ennen teknologian apuvälineen kokeilemista, ollaan usein myöhässä. Apuvälineen kokeileminen tulisi pyrkiä aloittamaan jo ennen kuin asiakkaalle aloitetaan kotihoidon hoitajan käynnit kotona. Asiakas harvoin haluaa enää vaihtaa hoitajan käyntiä teknologian avulla toteutetuksi kohtaamiseksi, jos siitä on jo tullut osa arkea.
Neuvonnan nopea interventio ennaltaehkäisee asiakkaan toimintakyvyn alenemista ja asiakkaan palvelutarve saattaa tulla tuetuksi hyvinvointiteknologian keinoin. Jos toimintakyky ehtii heiketä, kevyemmät tukitoimet eivät ehkä enää riitä. Ensivaiheen neuvonta onkin avainasemassa saavuttamaan oikean kohderyhmän, henkilöt, jotka voivat hyötyä parhaiten apuvälineistä.
Ratkaisukeskeisyys, asenne ja ammattitaito avainasemassa
Asiakasta kuuntelemalla ja ammattitaidolla neuvonnan ammattilainen saa kokonaiskuvan asiakkaan kokemista arjen haasteista. Lisäarvoa ohjaustilanteeseen tuo, kun neuvonnan palvelupisteellä voidaan konkreettisesti tai kuvien ja videoiden avulla esitellä asiakkaalle laitetta: Kynnys laitteen hankkimiseen ja käyttöönottoon madaltuu entisestään. Kun neuvonnan työntekijällä on hyvä tuntemus ja positiivinen asenne hyvinvointiteknologiaan, hän osaa ja uskaltaa tuoda asiakkaalle tarjolle soveltuvat teknologian ratkaisut. Hyvinvointiteknologian tutuksi tekeminen on usean tahon yhteinen etu.
Perehdytystyössä voidaan hyödyntää teknologiayrityksiä ja oppilaitosyhteistyötä, mutta ennen kaikkea kokemusasiantuntijoita. Minulla on erittäin hyvä kokemus siitä, kun ”vertainen” saadaan kertomaan toiselle omia kokemuksiaan hyvinvointiteknologian apuvälineen käyttäjänä. Hyödynsimme tätä ajatusta Vanhustenviikolla Lahden Palvelutorilla järjestämässämme paneelikeskustelussa. Meillä oli ilo saada paikantavan turvapuhelimen käyttäjäasiakas sekä kuvapuhelinpalvelun käyttäjäomainen kertomaan kokemuksistaan. Myös laitetoimittajat olivat mukana kertomassa faktatietoja asiakkaidensa käytössä olevista laitteista.
Hyvinvointiteknologian vaikuttavuus
Hyvinvointiteknologian ja lähipalvelujen oikea kohdentaminen tuo merkittävän vaikuttavuuden ikäihmisten palveluihin. Tietyissä tilanteissa ihmisen tuomaa apua ja läheisyyttä ei mikään kone korvaa. Oikea-aikainen ja oikein kohdennettu hyvinvointiteknologian palvelu lisää ikäihmisen omatoimisuutta. Se luo mahdollisuuden jatkaa omannäköistä elämää ja tukee itsemääräämisoikeutta. On tilanteita, joissa asiakaslähtöisin palvelu onkin juuri hyvinvointiteknologian apuväline.
Hoitajan lisäksi lisävolyymia saadaan hyvinvointiteknologiasta ja etäpalveluista. Samaan aikaan se näkyy yhteiskunnalle säästönä, kun ennaltaehkäistään raskaampiin palveluihin siirtymistä.
Lue lisää:
Luonan palveluneuvonta ikäihmisille auttaa löytämään yksilöllisen palvelupolun
