Hämmennystä ei voi välttää, kun seuraa keskustelua sote- ja maakuntauudistuksesta.
Hämmennystäni on lisännyt keskustelun sisällöllinen sävy, joka on saanut erityisen suuret mittasuhteet. Väistämättä näiden keskustelujen kautta minulle on muodostunut mielikuva, jossa yritystoiminta on saanut roolin Isona pahana sutena ja julkinen puoli puolestaan hyvänä ja iloisena Punahilkkana.
Jokainen asiaan perehtynyt tietää, ettei asia tietenkään ole näin. Ei edes Sote-sadussa. Keskustelua seuratessani olen usein pohtinut keskustelijoiden taustamotiiveja – aivan kuten sinä saatat pohtia minun motiivejani tämän blogin kirjoittamiseksi. Vakuutan kirjoittavani vilpittömällä mielellä ilman taustamotiiveja. Usko tai älä. Sinulla on valinnanvapaus.
Mistä sitten on kyse? Mistä oikeastaan keskustelemme, kun käymme debattia sote-uudistuksesta lehdissä, Twitterissä sekä henkilökohtaisissa kohtaamisissa?
Onko keskusteluissamme kyse palvelurakenteen ja toimintojen uudistamisesta vai onko taustalla todellisuudessa ajatus suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiskehityksen kasvamisesta?
Vai onko lopulta kyse havainnosta, että olemme yhteiskuntana jakautuneet ja jo kovaa vauhtia jakaantumassa eri yhteiskuntaluokkiin?
Edellä mainitut kysymykset ovat merkityksellisiä.
Silti väitän, että hyvinvointia muodostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös muilla elämän osa-alueilla. Tämän vuoksi tarvitsemme keskustelua, jossa kuulijan on helppoa osallistua, kun ymmärtää, että mistä aiheesta oikeasti keskustellaan.
Puhummeko siis palveluiden uudistamisesta vai yhteiskuntaamme koskevista muista aiheista?
Kerron esimerkin: J. Hentilä pohti artikkelissa (HS 3.2.2017) ”miksi me nykyisin käytämme kiertoilmaisuja kuten esimerkiksi maahanmuuttokriittisyys”. Yksi tulkinta tuosta kiertoilmaisusta on: kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon, maahanmuuton aiheuttamien kustannusten sekä maahanmuuttajien työllistymisen pohdinta. Hentilän mielestä sana kuitenkin tarkoittaa ulkomaalaisvastaisuutta.
Jäin pohtimaan, että olisi jo korkea aika puhua oikeilla nimillä, kun kerran kyseessä on yksi Suomen historian suurimmista uudistuksista. Ja nyt kiertoilmaisujen ja harharetkien kautta koetan palata takaisin itse asiaan eli sote-uudistukseen.
Me Luonassa haluamme käydä avointa ja rakentavaa keskustelua yhdessä julkisen, yksittäisten kansalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Uskomme rajat ylittävän yhteistyön voimaan.
Haluamme olla yhdessä kehittämässä sosiaali- ja terveyspalveluita sellaiseen suuntaan, jossa asiakas on keskiössä ja jokainen saa yksilöllisesti, omiin tarpeisiinsa liittyviä palveluita.
Käymme myös aktiivista keskustelua Twitterissä niin yhtiönä kuin myös henkilöinä @mikasomessa ja @MiljaSaksi. Kehitetään yhdessä parempia polkuja hyvinvointiin. Huominen tehdään tänään – ota rohkeasti yhteyttä!
Kirjoittaja on Mika Tolppola, kehitysjohtaja, Luona Oy. Anna kirjoittajalle palautetta Twitterissä @mikasomessa