Selvä enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että maahanmuuttajia pitää auttaa kotoutumaan paremmin, vaikka tämä tapahtuisi julkisilla varoilla. Kaikista vastaajista 59 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. Vastaajista 13 % ei ole eri eikä samaa mieltä. Asia käy ilmi IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan naiset suhtautuvat miehiä positiivisemmin maahanmuuttajien kotouttamiseen julkisella rahalla. Naisista kaksi kolmesta (63 %) on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, kun taas miehillä vastaava luku on 54 prosenttia. Miehistä joka viides ja naisista joka kymmenes vastustaa jyrkästi.
Nuorimmat ja vanhimmat positiivisimpia
Suomalaisten näkemyksissä on eroja eri ikäryhmien välillä. Positiivisimmin väitteeseen suhtautuvat yli 65-vuotiaat suomalaiset (63 %) ja 15–24-vuotiaat suomalaiset (62 %). Kaikissa ikäryhmissä yli puolet suhtautuu positiivisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen julkisella rahalla. Alin luku on 25–34-vuotiailla suomalaisilla, joista 54 % on väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. 45–54-vuotiaiden ryhmässä 21 % vastaajista on täysin eri mieltä väitteen kanssa.
Joka kolmas peruskoulun tai ammattikoulun suorittaneista on täysin eri mieltä tutkimuksen väitteen kanssa. Positiivisimmin suhtautuvat korkeasti koulutetut, joista neljä viidestä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Johtavassa asemassa olevat, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt (70 %) suhtautuvat selvästi positiivisemmin väitteeseen kuin alemmat toimihenkilöt ja työväestö (50 %). Eläkeläisten joukossa vastaava luku on 58 %. Palkkaluokkien välillä ei ole merkittäviä eroja.
Älä lähde Pohjois-Karjalaan?
Tutkimuksesta käy ilmi, että suhtautuminen on positiivisinta Keski-Pohjanmaalla (74 %) ja Uudellamaalla (63 %). Pirkanmaalla puolet vastaajista on väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Pääkaupunkiseudun luku on lähes 10 % korkeampi muuhun Suomeen verrattuna.
Negatiivisimmin väitteeseen suhtaudutaan Pohjois-Karjalassa, missä vain 38 % on väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vertailun vuoksi Etelä-Karjalassa 56 % vastaajista on väitteen kanssa täysin tai samaa mieltä ja peräti 28 % ei ole samaa eikä eri mieltä.
Jo kotoutuneiden kokemuksia pitäisi hyödyntää
Vaikka enemmistö suomalaisista kannattaa maahanmuuttajien parempaa kotouttamista, kotoutumisen merkitys on vielä monelle suomalaiselle hämärän peitossa.
“Selkeästi Suomessa ei vielä täysin ymmärretä kotouttamisen merkitystä. Nykymalli ei vastaa tämän hetkisiin uusiin haasteisiin. Tarvitaan työn, asumisen ja sosiaalisten verkostojen kokonaisuus, jossa myös kaksisuuntaisen kotoutuminen on keskiössä. Se tarkoittaa sitä, että vain maahanmuuttajan ei tarvitse kotoutua vaan koko yhteiskunnan”, Luona Oy:n kehitysjohtaja Mika Tolppola sanoo.
Moniheli ry:n toiminnanjohtaja Riitta Salin on samoilla linjoilla. Salinin mukaan parempaan kotoutumiseen on konkreettisia keinoja, joista hän nostaa esiin jo aiemmin Suomeen kotoutuneiden uusien suomalaisten tietotaidon ja kokemuksen kotoutumisesta.
“Tätä osaamista ei osata eikä ehkä halutakaan käyttää vielä hyväksi siten kuin olisi mahdollista. Samasta kulttuurista aiemmin tulleet henkilöt osaavat avata sen, mitkä ovat kunkin ryhmän tavoittamisessa oleelliset asiat ja millä tavoin asiat tulisi pukea, jotta ne tavoittaisivat uudet tulijat parhaiten. On jokaisen tässä yhteiskunnassa asuvan etu, että uudet tulijat löytyvät paikkansa mahdollisimman nopeasti, löytävät asunnon ja työpaikan ja alkavat toimia tuottavana yhteiskunnan jäsenenä”, Salin toteaa.
Pelkkä yhteiskunnan tuki ei kotouta
Alueellisista ja ikäryhmien välisistä eroista huolimatta tutkimus osoittaa, että suomalaiset kannattavat maahanmuuttajien parempaa kotouttamista julkisella rahalla. Maahanmuuttajien kotoutumiseen vaikuttavat kuitenkin myös muut asiat kuin vain yhteiskunnan rahallinen tuki.
”Maahanmuuttajia työllistävän yrityksen näkökulmasta olennaista on kuitenkin se, että työllistäminen olisi nykyistä helpompaa ja järjestelmä mahdollistaisi sen nykyistä paremmin. Kun maahanmuuttajia saadaan työhön, julkisia varoja ei kulu vastaavalla tavalla kuin jos suuri massa maahanmuuttajia asuu Suomessa tukien varassa”, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen sanoo.
Asiasta kuullaan lisää maanantaina 10.7. SuomiAreenassa, missä Lassila & Tikanoja, Luona Oy ja Moniheli ry järjestävät Onko lottovoitto kotoutua Suomeen -keskustelutilaisuuden.
Keskustelutilaisuuden järjestäjien tilaaman tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 22.–30.5.2017 ja sitä varten haastateltiin tuhat suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.
Lisätietoja:
Mika Tolppola, 050 466 8252
Riitta Salin, 044 5355 722
Jorma Mikkonen, 0500 453454
