Terveyskeskusten vaikeudet ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime aikoina, mm. Helsingin Sanomien Mielipide-osastolla 16.11. ja 19.11. Yhdeksi syyksi kirjoittelussa on esitetty hoitajien tekemän hoitoonohjauksen puutteita.
On totta, että hoitoonohjausta on syytä kehittää, koska nykymalli ei ratkaise terveyskeskusten haasteita.
Kokenut hoitaja osaa arvioida hoidon tarvetta hyvin
Luonassa tuotamme laajasti palveluita sote-sektorin eri tarpeisiin. Yksi ydinosaamisalueemme ja -palvelumme on hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja etähoitaminen. Näihin liittyviä palveluita tuotamme mm. sairaanhoitopiireille ja terveysasemille.
Meidän sairaanhoitajamme hoitavat vuosittain yli puoli miljoonaa hoidontarpeen arviota ja ohjausta koskevaa yhteydenottooa. Osa liittyy varsin vaarattomiin, mutta soittajan elämää vaikeuttaviin vaivoihin. Kuume, vatsakipu ja alaraajan ongelmat ovat yleisimmät yhteydenoton syyt.
Näiden terveysongelmien arviointi onnistuu kokeneelta hoitajalta hyvin. Hoitaja voi tarkalla kartoituksella arvioida, tuleeko vaivan vuoksi hakeutua päivystykselliseen hoitoon, vastaanotolle virka-aikana vai voiko asiakas tarkkailla tilannetta kotihoito-ohjeiden turvin.
Julkisen sektorin lääkäripulan aikana lääkäreiden kuormittaminen ensivaiheen arviointityöllä ei ole järkevää.
Laadukasta hoidon tarpeen arviointia ei voi tehdä oman työn ohessa
Etänä tehtävä hoidon tarpeen arviointi vaatii vahvaa osaamista. On tärkeää, että hoitajat osaavat kysyä oikeita kysymyksiä asiakkailta, koska välitöntä hoitoa vaativat vaivat on osattava erottaa muista vaivoista.
Laadun takaamiseksi hoitajien pitää voida keskittyä nimenomaan arviointiin, neuvontaan ja ohjaukseen ja eikä tehdä sitä muiden töiden ohessa. Meillä on tutkittua faktaa siitä, että ammattimainen hoitajan tekemä ohjaus vähentää päivystyskäyntejä ja säästää kustannuksia.
Työnjako ja teknologian hyödyntäminen auttavat työssä
Hoidon tarpeen arviointia voi kehittää myös työnjaon ja teknologian keinoin.
Monta vaivaa voidaan hoitaa hoitajan ja etälääkärin yhteistyönä puhelimitse tai teknologian avustamana. Tästä toimintatavasta on ollut selkeää hyötyä niin loppuasiakkaille kuin tilaaja-asiakkaillekin: loppuasiakas välttää käynnin vastaanotolla ja esimerkiksi päivystyksellisessä hoitopaikassa on mahdollista keskittyä niihin asiakkaisiin, joiden vaiva vaatii tapaamista.
Sairaanhoitajan lisäksi hoitoonohjauksessa olisi hyötyä myös sosiaalialan ammattilaisten osaamisesta. He voisivat tukea ja ohjata soittajia muissa kuin terveydellisissä ongelmissa.
Tällaisesta avusta hyötyisi varmasti varsin iso osa soittajista.
Annika Leppänen, sairaanhoitaja
Ulla-Maija Junno, sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri
Olemme esitelleet hoidon tarpeen arvioinnin, ohjauksen ja etähoitamisen kautta saavutettuja hyötyjä, kustannussäästöjä ja parempaa vaikuttavuutta mm. case-kuvauksella yhteistyöstämme Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa.
