Uskallanko tehdä työtä, jolla on tarkoitus?

Vastaanottokeskus on yksi eksoottisimmista, mielenkiintoisimmista, kiehtovimmista sekä ehdottomasti vaativimmista työympäristöistä. Kaiken sen auttamisen ilon ja antamisen kääntöpuolella on ymmärrys ihmisten hädästä, kokemuksista ja odotuksista. Empatia ja sympatia ovat tunnetiloja, jotka välillä laittavat työntekijänkin psyykeen koetukselle. On kuitenkin kyettävä toimimaan järkevästi.

Olen ollut alusta asti vastuussa Luonan vastaanottokeskuksien henkilöstön ja asukkaiden turvallisuudesta. Kuluneen vuoden aikana olen pyrkinyt löytämään parhaat mahdolliset keinot, jotta henkilökunta jaksaa työssään. Yritän seuraavassa kuvata, millaista vastaanottokeskuksessa työskentely on.

Olen nähnyt, kuinka syksyn kiire ja hätä vaikutti moneen työtekijään. Vaikka kaikilla on ollut suuri halu auttaa, on sen pitänyt tapahtua organisoidusti ja tasa-arvoisesti. Kaikki eivät pystyneet noudattamaan tasa-arvoisuuden periaatetta, mikä osaltaan aiheutti hämmennystä. Joskus työntekijällä on itsellään ollut samanlaisia kokemuksia kuin asukkaalla, jolloin keskusteluissa on jaettu kipeitä kokemuksia elämästä ja kuolemasta. Vastaanottokeskusten toiminnan organisoiminen vei oman aikansa.

Viime keväästä alkaen vastaanottokeskustyössä on korostunut asukkaiden henkinen jaksaminen, jota pitkät odotteluajat ja kielteiset turvapaikkapäätökset koettelevat. Useat perättäiset negatiiviset kokemukset ravistelevat kenen tahansa jaksamista ja pahimmillaan henkisten voimien loppuminen on näkynyt epätoivoisena tekona itsensä tai toisten satuttamiseksi.

Tällaisten asioiden estäminen ja tunnistaminen ennalta vaativat äärettömän kovaa ammattitaitoa ja sosiaalista jaksamista jokaiselta vastaanottokeskuksessa työskentelevältä. On sanomattakin selvää, että olen todella ylpeä teistä. Arvostan työtänne ja niin varmasti myös moni muukin. Vaikka palaute on toisinaan saattanut olla jopa ala-arvoista.

Luonan vastaanottokeskuksien noin 250 työntekijän tausta ja työkokemus sopii mielestäni hyvin vaativaan työympäristöön. Ammattiryhmistä suurimmat ovat ohjaajat (noin 80) ja vartijat (noin 100) ja lisäksi on  sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisia, kokkeja ja kiinteistöhuollon osaajia. Koska näiden ihmisten työtä ei voi tehdä etätyönä, voidaan todellakin puhua intensiivisestä läsnäolosta.

Turvallisuus ja järjestys vastaanottokeskuksissa perustuu pitkälti luottamukseen, joka syntynyt henkilökunnan ja turvapaikanhakijoiden välille. Luottamuksen rakentaminen vaatii turvallisen ympäristön, yhteisön sekä kuuntelevat ja välittävät työntekijät. Tässä te, hyvät luonalaiset, olette onnistuneet!

Vaativa työ vaatii vastapainoksi palauttavaa ja rentouttavaa toimintaa. Toivotan kaikille luonalaisille, keskuksiemme vapaaehtoisille hyvää loppukesää ja rentouttavia hetkiä omien energianlähteiden parissa. Jatkossakin meitä kaikkia tarvitaan – teemme työtä, jolla on tarkoitus.

Kirjoittaja: Jani Kinnunen, turvallisuusjohtaja, Luona Oy, on entinen poliisi, joka toimii työsuojelupäällikkönä ja turvallisuusvastaavana.

Anna kirjoittajalle palautetta sposti etunimi.sukunimi@luona.fi

Tilaa uutiskirje

Luitko jo nämä?