Puhelimitse tehtävä hoidon tarpeen arviointi on keskeinen – jopa kriittinen – toiminto osana hoitoketjua sekä terveydenhuollon vaikuttavaa toimintaa.
Hyvin toimivalla hoidon tarpeen arvioinnilla voidaan varmistaa, että ihminen saa oikeaa ohjausta ja hoitoa oikeassa paikassa. Puhelimitse tehtävällä keskitetyllä hoidon tarpeen arviointi palvelulla voidaan todistetusti vähentää 30% ei-päivystyksellisiä käyntejä päivystyksessä, eikä 65% soittajista tarvitse hakeutua päivystykseen. Toimiva hoidon tarpeen arviointi tuo siis myös selkeitä kustannussäästöjä. Nämä asiat kävivät ilmi Nordic Healthcare Groupin toteuttamassa Luonan arviointitoiminnan kustannustehokkuuden analyysissa 2017.
Juuri näistä syistä yhä useampi terveydenhuollon toimija haluaa tänä päivänä analysoida oman hoidon tarpeen arviointinsa toimivuuden ja kehittää sitä eteenpäin aktiivisesti. Lisää painetta palvelun tehokkuuden jatkuvalle arvioinnille tuovat myös ulkoiset tekijät. Väestömme ikääntyy hyvää vauhtia, mikä on omiaan lisäämään yhteydenottoja terveydenhuoltoon. Lisäksi valtakunnallinen 116117 Päivystysapu-palvelu yleistyy ja Luonan kokemuksen mukaan tietoisuus numerosta lisää puhelumääriä 20-40%.
Kun näitä tekijöitä pohtii, ei ole ihme, että yhä useampi terveydenhuollon toimija kysyy itseltään: kuinka hyvin meidän hoidon tarpeen arviointimme toimii tällä hetkellä? Mitkä ovat arviointitoiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet, joiden kautta voidaan entisestään parantaa sekä hoidollista että taloudellista vaikuttavuutta?
Mitä on hyvä huomioida hoidon tarpeen arviointi –palvelua arvioitaessa?
Jokaista organisaatiota ja sen toimintoa voisi hyvin arvioida tuottavuuden näkökulmasta. Pelkistettynä tuottavuudessa on kaksi ulottuvuutta: kuinka tehokasta toiminta on ja kuinka tuloksellinen organisaatio tai toiminto on.
Tehokkuus ei tarkoita resurssien vähentämistä, vaan enemmänkin niiden fiksua käyttämistä. Hoidon tarpeen arvioinnissa tämä tarkoittaa mm. toimintatapojen, prosessien ja työkalujen toimivuutta ja niiden ammattimaista hyödyntämistä. Tehokkuuteen liittyvät myös oikeanlaiset mittarit ja laadukas data, jonka pohjalta voidaan taas arvioida ja kehittää toimintaa eteenpäin – johtaa siis tiedolla.
Tuloksellisuus tarkoittaa mm. hoidon tarpeen arvioinnin tarkkuutta ja sen pohjalta tehtyä oikeaa ohjausta oikeaan hoitoon – tavoitteena tietysti se, että ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Tätä kautta voidaan merkittävästi vähentää ei-kiireellisiä käyntejä päivystyksessä, vähentää vastaanoton ruuhkia ja parantaa entisestään vastaanotoille saapuneiden ihmisten hoitoa.
Miten toteuttaa puhelimitse tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin kuntoarvio?
Ammattimainen kuntoarvio pohjautuu dataan ja faktoihin. Hyvin tehty toiminnan arviointi huomioi kaikki keskeiset näkökulmat, kuten asiakas-, prosessi-, toimintamalli-, talous- ja henkilöstönäkökulmat.
Kuntoarviossa on oleellista pyrkiä ymmärtämään miten asiakkaat kokevat palvelun, kuinka tyytyväisiä he ovat ja saavatko he asiansa hoidettua. Prosessien ja toimintamallien näkökulmasta on hyvä verifioida mm. prosessien toimivuus, kuinka ne on kuvattu ja kuinka ne jalkautuvat käytäntöön, samoin kuin myös hoitajien tekemien kirjausten laatu ja rakenteellisuus. Mittareiden oikeellisuus ja datan hyödyntäminen johtamisessa ovat myös keskeinen osa tätä osa-aluetta.
Talousnäkökulmasta on syytä arvioida palvelun tuotantokustannukset, huomioiden suorat ja välilliset kustannukset. Henkilöstön osalta on hyvä tarkastella ammatillisen ja asiakastyön osaamisen lisäksi sitä, kuinka hyvät edellytykset ihmisille annetaan onnistua ja viihtyä työssään tai mikä on henkilöstön vaihtuvuus. Samalla tulee tarkasteltua resurssien riittävyys ja se, kuinka hyvin niitä pystytään hallinnoimaan ja kohdistamaan oikein, mm. ruuhkahuiput, lomakaudet ja sairaspoissaolot huomioiden.
Mitä hyödyt hyvästä kuntoarviosta?
Kuntoarvion tekeminen kannattaa varmasti aina, sillä sitä kautta lisääntyy ymmärrys oman toiminnan vaikuttavuudesta sekä vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tällainen keskustelu on omiaan vahvistamaan ja lisäämään jatkuvan kehittämisen kulttuuria organisaatiossa. Kun kuntoarvion toteuttajana on taho, joka on nähnyt useita vastaavia toimintoja ja organisaatioita, on mahdollisuus saada benchmark-tietoa hyvistä käytännöistä sekä konkreettiset ratkaisuehdotukset kehittämistoimenpiteiksi.
Hoidon tarpeen arvioinnin sekä vaikuttavuuden kehittäminen ovat lähellä sydäntämme – ja asioita, joiden parissa mekin työskentelemme päivittäin. Meille on kertynyt matkan varrella paljon kokemuksia reppuun aiheesta, joten jos haluat keskustella aiheesta lisää, ota rohkeasti yhteyttä! Vaihdamme mielellämme ajatuksia kanssasi.
Luonan tuottama hoidon tarpeen arviointi on Keski-Suomessa todistetusti vähentänyt 30% ei päivystyksellisiä käyntejä päivystyksessä ja 65% soittajista ei ole tarvinnut hakeutua päivystykseen. Lue lisää NHG:n toteuttamasta Luonan arviointitoiminnan kustannustehokkuusanalyysistamme.
Saako ikäihminen tarvitsemaansa apua puhelimitse tapahtuvassa hoidon tarpeen arvioinnissa? Selvitimme yli 65-vuotiaiden ihmisten soittoja Luonan hoidon tarpeen arvioinnin puhelimeen vuonna 2018. Data-analyysi perustuu yli 130 000 puhelinpäivystyspuheluun. Lataa alta selvitys.
