Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi kirjoittaa, että sote-alan vastuullisuuden kehittämisessä tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä vastuullisuuden eri näkökulmista sekä konkreettisia toimia: johtamisen kehittämistä, yhteisiä mittareita ja määriteltyjä tavoitteita.
Kun pieni kangasalalainen tekstiilialan yritys Tam-Silk laittoi kampoihin Ikean ja Finlaysonin kaltaisille suuryrityksille kekseliäällä etusivun mainoksellaan, sosiaalinen media täyttyi ihastelusta ja julkisessa keskustelussa nostettiin esiin tekstiiliteollisuuden toimintaa ja arvioitiin sen vastuullisuutta. (Lue juttu Kangasalan Sanomista, 22.8.2019.) Tuoreessa muistissa on myös Veikkauksen toimintaa ja arvoja sivuava keskustelu, joka innosti päättäjiä ja kansalaisia laajaan ja monipuoliseen debattiin.
Kuinka samaa innostusta, kiinnostusta ja syväluotaavaa pohdintaa saataisiin herätettyä sosiaali- ja terveysalalla, ja miten tämä keskustelu voisi saada alkuun muutosprosessin?
Keskustelu sote-alan vastuullisuudesta on pitkälti keskustelua tuotetun palvelun laadusta, erityisesti hoiva-alalla. Kun ottaa huomioon millaisia väärinkäytöksiä on paljastunut, on tälle tietenkin kipeästi tarvetta.
Silti pidän itse todella tärkeänä, että vastuullisuus hahmotettaisiin laadun lisäksi myös muiden toimintaan liittyvien näkökulmien kautta. Mikä on sote-alan, mukaan lukien julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, vastuullisuuden kokonaistila? Miten vastuullisuus voitaisi määritellä vielä kattavammin ja miten vastuullisuutta mitataan ja todennetaan? Mitkä ovat sote-alan vastuullisuuden olennaiset näkökohdat, ja mitkä teemat yhdistävät meitä kaikkia?
Luona avasi kesän kynnyksellä verkossa kyselyn sote-alan vastuullisuudesta. Tällä hetkellä vastauksia on 59. Vaikka otos on pieni ja vastaajat ovat todennäköisesti lähtökohtaisesti aiheeseen perehtyneitä ja siitä kiinnostuneita, voi tuloksista todeta, etteivät sote-alalla toimivat ihmiset ole tyytyväisiä asioiden nykytilaan.
Kysely on muuten edelleen auki, käy vastaamassa!
Vastauksien yhteenvedon perusteella näyttää, että oli kyse sitten julkisen tai yksityisen toiminnan edustajasta, koetaan vastuullisuus alueeksi, joka kaipaa mittareita, määrittelyä ja tavoitteita. Näitä pitää luoda. Luonan vastuullisuuskatsauksesta voi lukea, mitä me olemme itsellemme määritelleet vastuullisuuden painopisteiksi.
Itse uskon, että alamme muuttuu vastuullisemmaksi vain pitkäjänteisellä perustekemisen kehittämisellä ja vastuullisuuden läpäisseellä arvopohjaisella johtamisella. Sitä pyrin itse vahvasti kehittämään johtamassani yrityksessä Luonassa. Vaikka erilaisten ”lakanasotien” käyminen lehtien etusivulla on kieltämättä kutkuttavaa, ei se välttämättä lopulta konkretisoidu todellisiksi teoiksi ja muutokseksi.
Sote-alan vastuullisuuden kehittäminen vaikuttaa meihin kaikkiin Suomessa asuviin ihmisiin. Siksi meidän kaikkien tulisi myös olla kiinnostuneita siitä, että kehitystä tapahtuu.
Sote-alan vastuullisuuden parantaminen ei ole helppoa, ja vaatii avoimuutta ja rohkeutta. Työskentelemällä vastuullisuuden eteen ja lisäämällä avoimuutta kukin meistä altistaa itsensä kritiikille, ja saattaapa omastakin organisaatiosta löytyä lisää kehityskohteita.
Meidän sotelaisten tulisi kuitenkin olla kyllin rohkeita aloittamaan tämä muutos, nyt.
